Runoja, ajatuksia ja kirjeitä parin vuoden vankeus- ja keskitysleiriajalta sekä pohdintaa siitä, onko oikeutta käyttää väkivaltaa, jos sillä saisi lopetettua vielä rajumman väkivallan käytön. Mietintää siitä, kuinka Jumalasta ja Kristuksesta tulisi puhua maailmassa, joka on toisen maailmansodan kynnyksellä.
Pohdinta ja ajatukset ovat saksalaisen teologin, papin ja vastarintaliikkeen aktivistin Dietrich Bonhoefferin kynästä ja nyt niistä on tehty keskiviikkona Uudessa kirkossa kantaesityksensä saava Ende und Beginn -kirkko-ooppera. Oopperan sävellyksestä ja libretosta eli tekstistä vastaa säveltäjä Olli Kortekangas. Ooppera on osa Rauhan symposiumia ja Uudenkaupungin rauhan 300-vuotisjuhlaa.
– Valitsin oopperaan mukaan seitsemän Bonhoefferin runoa sekä katkelmia hänen päiväkirjoistaan. Runot esitetään oopperassa saksaksi, mutta päiväkirjaosuudet ja lyhyet välikommentit ovat suomeksi. Bonhoefferin elämää käydään läpi kahden viimeisen vuoden ajalta. Oopperassa tulkitaan niitä toivon ja odotuksen, mutta myös ahdistuksen tuntoja, joita Bonhoeffer vankeudessaan käsitteli, Kortekangas kertoo.
Bonhoeffer vietti viimeiset vuotensa ensin Gestapon eli natsi-Saksan salaisen poliisin vankina, sen jälkeen Buchenwaldin ja Flossenbürgin keskitysleirillä. Hänet hirtettiin 39-vuotiaana vuonna 1945. Hän kuului aktiivisiin Adolf Hitlerin juutalaisvainojen vastustajiin ja hänen viimeinen viestinsä jälkipolville oli: Tämä on loppu, minulle uuden alku. Bonhoeffer halusi toimia kristillisen etiikan puolesta Hitlerin kuolemankoneiston varjossa.
– Politiikka ja ooppera ovat aina sopineet yhteen. Ei niiden yhdistäminen ole millään tavalla uusi juttu, esimerkiksi 1800-luvun oopperan suuri mestari Giuseppe Verdi sekä monet muut säveltäjät yhdistivät taiteen ja politiikan, Kortekangas kuvailee.
Yli 160 teosta Suomeen ja ulkomaille säveltänyt Kortekangas on sivunnut Bonhoefferin tarinaa jo parikymmentä vuotta sitten Savonlinnan oopperajuhlille säveltämässään Marian rakkaus -teoksessa. Silloin teos käsitteli Bonhoefferin ja hänen kihlattunsa rakkaustarinaa.
– Palasin mielelläni nyt uudestaan Bonhoefferin elämän pariin, koska minulla oli jo taustatietoa aiheesta ja olen intohimoisen kiinnostunut sekä teologiasta että poliittisesta historiasta. Minua koskettavat Bonhoefferin teksteissä epävarmuuden, ahdistuksen ja pelon tummat sävyt, jotka paljastuvat rivien väleistä ja joskus riveiltäkin, Kortekangas kuvailee.
Kortekangas on tottunut työskentelemään esimerkiksi saksankielisten tekstien parissa. Bonhoefferilla on valtavasti tuotantoa, johon Kortekangaskin on tutustunut useampaan otteeseen.
– On aina parempi työskennellä alkuperäiskielellä kuin käännöksen parissa. Käännöksessä saattaa hävitä alkuperäiskielellä mukana olevia vivahde-eroja. On tärkeää, ettei merkitys muutu. Saksa on vahva ja konsonanttipitoinen kieli ja esimerkiksi suomi ja italia kuulostavat sen rinnalla jo valmiiksi laulavilta, Kortekangas pohtii.
Ensimmäisen ajatuksen Dietrich Bonhoefferin vankilakirjeiden muokkaamisesta oopperaksi sai teoksen lauluosuudet tekevä solisti, basso Nicholas Söderlund. Teoksen urkuosuudet soittava urkutaitelija ja kanttori Kari Vuola antoi nuorelle Söderlundille urkutunteja ja Bonhoeffer nousi silloin ensimmäisen kerran aiheena esiin.
Vuosikymmeniä myöhemmin eli pari vuotta sitten Söderlund ja Vuola nostivat uudelleen esiin ajatuksen Bonhoefferin elämän viime vuosia käsittelevästä oopperasta.
– He ottivat yhteyttä minuun ja Rauhan symposiumia organisoivaan Jaana Vasamaan ja yhtäkkiä meillä oli työryhmä kasassa ja sävellystyö käynnistyi. Mukaan liittyi myös teoksen ohjauksesta ja koreografiasta vastaava tanssitaiteilija Minna Tervamäki, Kortekangas paljastaa.
Ende und Beginn -ooppera on tehty pienelle kokoonpanolle, jossa neljän hengen orkesterissa ovat mukana urkujen lisäksi klarinetti, sello ja piano.
– Kirkko on tilana ja akustiikkana jo suorastaan osa orkestraatiota, Kortekangas pohtii.
Oopperan perustunnelma syntyy Ende und Beginn -teoksessa elämän suurien kysymysten käsittelystä. Teoksessa pohditaan väkivallan oikeutusta ja jumaluskoa.
– Luvassa on vajaan tunnin mittainen pohdinta siitä, kokiko Bonhoeffer tekevänsä oikein, kun hän toimi valitsemallaan tavalla. Samalla hän tietysti yritti pysyä järjissään ja hengissä vankilaolosuhteissa, kuten kuka tahansa.
Kortekangas ei halua kuitenkaan liikaa selittää tai avata Ende und Beginn -oopperan sisältöä ja tulkintaa.
– Haluan jättää jotakin myös kuulijoiden oman tulkinnan ja kokemuksen varaan. En haluaisi sanoa, mitä kunkin kuulijan tulisi kokea, koska se ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Olen yrittänyt tehdä sävellyksessä ja libretossa mahdollisimman hyvää työtä ja sen täytyy riittää, Kortekangas sanoo.
Kirkko-oopperan kantaesityksen jälkeen teos lähtee kahdelle esityskerralle Porin Teljän seurakuntaan. Tekijäryhmä kuitenkin haaveilee myös ulkomaista.
– Kiinnostusta olisi, pitäisi vain löytää oikeat kanavat. Aihe kyllä kiinnostaisi kansainvälisestikin ja kompakti kokonaisuus vaatisi vain kirkot ja urut. Teos voisi olla myös puolikas jotakin kokonaisuutta, jossa osat toimisivat itsenäisinä kertomuksina. Haaveilemme siitä, että Bonhoefferin tarinoiden matka jatkuisi vielä, Kortekangas miettii.
Fakta
Ende und Beginn -kirkko-ooppera
Kantaesitys: keskiviikkona 11.8. Uudenkaupungin Uudessa kirkossa
Sävellys ja libretto: Olli Kortekangas
Laulu: Nicholas Söderlund
Ohjaus, koreografia ja tanssi: Minna Tervamäki
Urut: Kari Vuola
Klarinetti: Tuulia Ylönen
Sello: Marko Ylönen
Piano ja musiikin johto: Jukka Nykänen
Kesto: yksi näytös eli 50 minuuttia
Tuottajina: Uudenkaupungin rauhan symposium ja Crusell-viikko
Tilaajina: Uudenkaupungin seurakunta ja Porin Teljän seurakunta