Lisäisikö osallistava budjetointi kiinnostusta kuntapolitiikkaan?

0

Valtuuston ensimmäisessä kokouksessa sekä kokouksen avannut, valtuuston vanhin Tarmo Kangas että valtuuston puheenjohtajaksi valittu Mauri Kontu nostivat esille kuntalaisten laimean äänestysinnon. Kangas totesi, että kaupungin suurin puolue olisi nukkuvien puolue, jos se olisi jotenkin järjestäytynyt.

Äänestysaktiivisuuslukuja tarkasteltaessa kuntavaalit eivät juuri uusikaupunkilaisia innostaneet. Kun koko maan äänestysprosentti kesäkuussa pidetyissä kuntavaaleissa oli 55,1 prosenttia, niin Uudessakaupungissa äänestysprosentti jäi 49,9 prosenttiin. Kun verrataan uusikaupunkilaisten äänestysintoa muiden Vakka-Suomen kuntien asukkaiden äänestyskäyttäytymiseen niin häntäpäässä ollaan. Laitilassa äänestysprosentti jäi myös alle maan keskiarvon, mutta muissa kunnissa mentiin reippaasti yli, kärjessä Kustavi, missä äänestämässä kävi 71,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauri Kontu totesikin valtuustolle, että kaupungin strategian päivittämisen yhteydessä olisi syytä pohtia myös sitä, miten äänestysintoa olisi mahdollista nostaa.

Äänestysinto kuntavaaleissa ja yleinen kiinnostus kuntapolitiikkaan yleensä, on monen tekijän summa. Yksi tuore keino saada kuntalaiset kiinnostumaan nykyistä enemmän kunnan asioista voisi olla osallistuva budjetointi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin vuosibudjettiin varataan tietty rahasumma, minkä käytöstä kaupunkilaiset päättävät. Ensin asukkaat saavat esittää kyseisellä summalla toteutettavissa olevia ideoita kaupungin kehittämiseksi. Näistä asukkaat sitten yhdessä äänestämällä päättävät, mikä idea tai hanke tänä vuonna toteutetaan.

Esimerkiksi naapurikaupungissa Raumalla kuntalaiset esittivät osallistavan budjetoinnin kautta lähes sata ideaa, joilla kaupungista tulisi entistä parempi. Näistä karsittiin parhaillaan menossa olevaan kuntalaisäänestykseen 15 parasta. Äänestyksessä on mukana mm. kadunvarsiroskisten muuttaminen kannellisiksi, ulkoilmaelokuvanäytösten järjestäminen, piknikalueen rakentaminen puistoon, yhteislaulutilaisuudet ja liikuntapiirin perustaminen haja-asutusalueelle.

Sen lisäksi, että osallistavan budjetoinnin kautta kuntalaiset pääsevät itse suoraan vaikuttamaan siihen, mitä hankkeita kaupungissa toteutetaan, niin samalla virkamiehet ja päättäjät saavat arvokasta käytännön tietoa siitä, mitä asioita asukkaat asuinympäristössään arvostavat tai kaipaavat.

Maija Ala-Jääski