Koripalloilija Manuel Barnes katsoo Uudenkaupungin padel-kentällä pelaavien padelistien edesottamuksia haastatteluhetkellä. Vaikka Barnes tunnetaan paremmin koripallopiireissä, asiantuntemusta riittää myös suosittuun mailapeliin, sillä hän pyörittää kesäisin Kotkassa padel-kenttiä.
– Se on hyvä tapa saada ajatukset pois koripallosta. Samalla tulee oppineeksi uusia asioita, kuten yritysten talouspuolta, Barnes kertoo.
Koripallo on kuitenkin saanut ranskalais-suomalaisen koripalloilijan saapumaan Uuteenkaupunkiin. Marseillessa syntyneellä Barnesilla on suomalainen äiti ja ranskalainen isä.
Barnes muutti äitinsä kanssa 16-vuotiaana Suomeen ja äidin kotikaupunkiin Kotkaan. Koripallo on ollut Barnesin elämässä mukana jo lapsesta saakka.
– Olin lapsena pitkä ja perheenjäseneni olivat mukana paikallisissa koripalloseuroissa, joten lajivalinta oli minulle helppo, Barnes muistelee.
Kotkassa tie vei urheilulukioon ja sitä kautta aukesi paikka KTP-Basketin juniorijoukkueisiin ja myöhemmin edustusjoukkueeseen.
Nuorelle miehelle ongelmaksi koitui vajavainen suomen kielen taito. Koulu tuotti hankaluuksia kielitaidon puutteen takia, joten oli tehtävä muutos.
– Päätin suorittaa viimeisen lukiovuoteni yksityiskoulussa Kansas Cityssä Yhdysvalloissa. Tavoitteena oli, että saisin sitä kautta stipendin johonkin koripallopainotteiseen yliopistoon, Barnes kertoo.
Tavoite toteutui ja Barnes vietti kuusi ja puoli vuotta kahdessa eri yliopistossa. Lopulta hän valmistui 2016 Kansasin osavaltiossa sijaitsevasta Bakerin yliopistosta.
Eläminen ja pelaaminen Yhdysvalloissa opetti Barnesille paljon. Koripallollisesti kokemus opetti pelaamaan kovempaa ja nopeammin kuin ennen.
– Asenne yhdysvaltalaispelaajilla on hyvin erilainen mitä eurooppalaisilla. Itseluottamus pelaajilla on kovalla tasolla ja sen olen yrittänyt pitää mukana peliurallani.
Valmistumisen jälkeen tie vei takaisin Suomeen ja tuttuun KTP-Basketiin. Hyvän ensimmäisen kauden jälkeen Barnes sai kotkalaisseuralta jatkosopimuksen, mutta asiat lähtivät rullaamaan väärään suuntaan.
– Loukkaannuin kauden alussa ja joukkueeseen hankittiin pelaaja, jolla on täsmälleen samanlainen pelityyli kuin minulla. Myös sairastelut kauden aikana vaikuttivat peliaikaani.
– Silloin aloin pohtimaan, että haluanko pelata koripalloa enää, jos se ei ole hauskaa.
Barnes kuntoutti itseään ja siirtyi toiseen kotimaahansa Ranskaan. Tavoitteena oli saada runsaasti peliaikaa ja saada hauskuus takaisin pelaamiseen.
Mutta asiat eivät menneet, niin kuin piti.
– Ensimmäisessä ottelussa minulta meni olkapää sijoiltaan ja olin kuukauden verran sivussa. Lisäksi kauden aikana valmentaja vaihtui ja pelaajia tuli ja meni. Kausi oli hyvin rikkonainen, ja jälleen mietin, haluanko pelata enää, Barnes kertoo.
– Toisaalta opin Ranskassa ollessani paljon itsestäni ja kehityin koripalloilijana, kun sain harjoitella ammattimaisesti kaksi kertaa päivässä.
Jos Barnes aikoi vielä pelata, niin hän halusi mennä paikkaan, jossa hänen taitoihinsa luotetaan ja pelaaminen olisi hauskaa.
Sellainen paikka löytyi Turusta.
– Vanha pelikaverini suostutteli minua Turkuun. Joukkueessa oli myös entuudestaan tuttu valmennus, joten päätin siirtyä sinne.
Kahtena edelliskautena Barnes on ollut divisioona A:n parhaimpia pelaajia. Noin 17 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla pelannut Barnes kertoo Turussa pelaamisen olleen käänteentekevä kohta hänen urallaan.
– On ollut hienoa pelata korista ja saada itseluottamus takaisin. Tuntuu, että kaikki huonot kokemukset maksavat nyt itseään takaisin.
Nyt Manuel Barnes pelaa uransa parasta korista ja alkamassa on kausi Korihaissa ja Korisliigassa.
Muutaman viikon Uudessakaupungissa viettänyt laitahyökkääjä on viihtynyt olostaan kaupungissa ja uusien joukkuekavereiden seurasta.
– Uusikaupunki on kaunis paikka. Kun tulin vierasjoukkueen mukana tänne, tykkäsin aina kaupungin arkkitehtuurista, ja nyt loppukesällä huomaa, kuinka ihana kaupunki Uusikaupunki on meren rannalla.
– Pelaajat tulevat hyvin toimeen keskenään ja minun oloni on tehty kotoisaksi täällä. Minulla on pelkkää positiivista sanottavaa kaikesta, Barnes kehuu.
Barnesin edustama Kristika Turku on pelannut Pohitullissa harjoituspelejä Korihaita vastaan viime vuosina. Joka kerralla Barnes on ollut joukkueensa paras pistemies.
Löytyykö Pohtitullin korit jälleen syksyllä, kun Turun ritaripaita vaihtuu haipaitaan?
– Olen aina pelannut hyvin täällä, joten minulla on hyvät fiilikset, että pallo löytää tiensä koriin myös tulevalla kaudella, Barnes naurahtaa.