Meripelastajien kesä on ollut rauhallinen

0
Uudenkaupungin Meripelastajien Janne Malénilla on ikää kohta jo 40 vuotta, mutta ”vanha rouva” on Antti Marjoluodon, Jukka Siirosen ja Juhani Viholaisen mukaan edelleen erinomaisessa kunnossa.

Koronapandemia on lisännyt selvästi suomalaisten matkailua kotimaassa ja samoin on veneilyn laita. Venekauppiaat ovat myyneet käytännössä jo toista kesää eioota suosituimpien mallien kohdalla, mutta ainakaan Uudenkaupungin Meripelastajat ry:n aktiivien mukaan ei lisääntynyt liikenne ole juurikaan näkynyt heidän toiminnassaan.

– Tänä kesänä on ollut toistaiseksi 20 tehtävää, mitä voi pitää hyvinkin normaalina. Siihen nähden, että säät ovat olleet harvinaisen hienot ja veneily on tosiaankin lisääntynyt, on kesä ollut meidän kannaltamme melko lailla normaali. Yhtään niin sanottua paniikkitehtävää ei ole tullut eteen, Meripelastajien puheenjohtaja Juhani Viholainen tiivistää.

– Siinä mielessä veneilyn lisääntyminen ikävä kyllä näkyy, että kaikkien vesille lähtijöiden osaamista ei voi pitää hyvinä. Puutetta on varsinkin navigointitaidoissa, ihmiset eivät yksinkertaisesti aina edes tiedä, missä ollaan. Ongelmia on esiintynyt myös kelin muutoksiin varautumisessa ja niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin kaluston huollossa. Huolellisesti tehty huolto keväällä on veneilijälle halpa henkivakuutus, painottaa Viholainen.

Uudenkaupungin Meripelastajien kuluvan kesän tehtävät ovat liittyneet tavalla tai toisella kaluston hajoamiseen. Ensiaputehtäviä ei ole ollut ensimmäistäkään.

– Annamme pulaan joutuneelle veneilijälle jo paikan päällä sen avun, mihin pystytään. Tarpeen mukaan rikkoutunut vene hinataan satamaan, mutta ensimmäinen prioriteetti on tietysti aina ihmisissä, pitkän linjan meripelastusseuralainen Antti Marjoluoto selvittää.

Veneen pelastamisesta joutuu myös maksamaan, kun ihmishenkiä ei ole vaarassa. Summa voi nousta helposti satoihin euroihin, mikäli vakuutukset eivät ole kunnossa.

Yhtenä yksinkertaisimmista ratkaisuista Suomen Meripelastusseura tarjoaa veneilijöille räätälöityä Trossi-vakuutusta, joka sisältää muun muassa veneen hinaamisen lähimpään satamaan Suomen vesistöjen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja osin Tanskassakin.

– Venekohtaisen Trossi-vakuutuksen hankkimalla liittyy samalla myös automaattisesti Meripelastusseuran paikallisyhdistyksen jäseneksi. Helpoimmin homma hoituu netin kautta osoitteessa trossi.fi, valistaa Ugin Meripelastajien aktiiveihin kuuluva Jukka Siironen .

Uudenkaupungin Meripelastajien toiminnassa on aktiivisesti mukana noin 15 henkilöä, joista käytännössä puolet pystyy myös toimimaan pelastusaluksen kipparina.

Puolen tunnin lähtövalmiudessa olevien pelastajien kalusto käsittää kaksi alusta eli 16-metrisen pelastusristeilijä Janne Malénin ja 7,5 metriä pitkän nopean ribbivene Vekaran.

– Englannissa vuonna 1984 valmistettu Janne Malén on Arun-luokan alus, joka soveltuu käytännössä kaikkiin Pohjanmeren olosuhteisiin. Kaksi 500-hevosvoimaista Caterpillarin konetta antavat sille reilun 15 solmun marssinopeuden. Vastaava vene on käytössä ainakin Kaskisissa, Juhani Viholainen tietää.

– Myös kolmatta vuotta käytössä ollut ribbi on valmistettu Englannissa. Jos tilanne sitä vaatii, niin parhaimmillaan kahdella 80-hevosvoimaisella Suzukin nelitahtisella bensakoneella varustetulla veneellä pääsee lähemmäs 40 solmun huippunopeuteen. Ennen tehtävään lähtöä päätetään aina, kumpi veneistä sopeutuu nimenomaiseen operaatioon paremmin, hän kertoo.

Rahoituksensa muun muassa Trossi-vakuutuksen, Rajavartioston ja myös kaupungin kautta saavan yhdistyksen tulevaisuuden yhtenä ongelmana puheenjohtaja Viholainen nostaa esiin aktiivijäsenistön ikääntymisen.

– Ikävä totuus on, että meitä ei ole todellakaan liikaa. Jos yhteinen asia kiinnostaa, niin toimintaamme voi tulla tutustumaan esimerkiksi Suukarin laiturissa, minne kokoonnumme aina keskiviikkoisin kello 18. Toiminta sopii kenelle tahansa täysi-ikäiselle, joka ei pelkää ottaa työhön kiinni. Sekin on tietysti suotavaa, että huumorintaju on kunnossa, Viholainen hymähtää.

Asko Tanhuanpää