Metsäpalokesä

0
Pienen maastopalon jälkiä kaupunkimetsässä. Tänä kesänä roihuja on syttynyt tavallista enemmän.

Kuuman ja kuivan kesän seuraus olivat maastopalot. Kalajoella sammutettiin satoja hehtaareja polttanutta ennätyspaloa ja pienempiä roihuja on syttynyt siellä täällä, kaksi omassa naapurustossanikin. Metsäpaloilla on kaksi puolta: ne tuottavat vaaraa ja taloudellista vahinkoa, mutta luonnon monimuotoisuudelle niistä on hyötyäkin.

Ennen ihmisten harjoittamaa metsänhoitoa maastopalot olivat yksi tärkeimmistä tavoista, joilla metsään syntyi aukkoja ja kasvillisuus uudistui. Toinen aukkojen aiheuttaja olivat eläimet, jotka olivat tarpeeksi suuria tappamaan puita. Sellaisia ei Euroopassa enää ole juuri jäljellä.

Metsäpalot ovat siis olleet merkittäviä miljoonia vuosia. Ei olekaan yllättävää, että on olemassa lajeja, jotka viihtyvät erityisen hyvin tai jopa ainoastaan palopaikoilla.

Suomessa elää noin 40 hyönteislajia, jotka vaeltavat palopaikalta toiselle lisääntymään. Ne aistivat maastopalon jopa kymmenien kilometrien päästä siitä hohkaavan infrapunasäteilyn ja savunhajun perusteella.

Esimerkiksi kaskikeiju on mustaoranssi kovakuoriainen, joka elää ainoastaan palaneella lehtipuulla, Suomessa käytännössä koivulla. Se on Euroopan Unionin erityisesti suojeltava direktiivilaji.

Paloista hyötyvät myös käävät, joille kärvähtäneet puut ovat oivaa kasvualustaa. Avoimeksi palanut maa tarjoaa koteja kasvilajeille, jotka ovat harvinaistuneet viime vuosisadan aikana, kun avoimet ja paahteiset ympäristöt ovat pusikoituneet.

Niinpä Metsähallitus polttaakin metsää suunnitellusti esimerkiksi Kainuussa. Jatkumoksi suunnitellut maastopalot antavat harvinaisille lajeille aina uuden kodin, kun elinmahdollisuudet edellisessä alkavat olla lopuillaan.

Liika on kuitenkin liikaa. Ilmaston kuumeneminen lisää maastopaloja muuallakin kuin Suomessa. Kuumilla ja kuivilla seuduilla ne ryöpsähtävät helposti satojen neliökilometrien kokoisiksi, vaativat ihmishenkiä ja tuhoavat koteja.

Valtavia maastopaloja vastaan taistellaan tätä kirjoittaessakin ainakin Kreikassa, Turkissa, Siperiassa ja Kaliforniassa.

Suuret maastopalot ovat ikävä kyllä myös yksi monista tavoista, joilla ilmaston kuumeneminen kiihdyttää itse itseään. Palamisesta syntyy hiilipäästöjä, jotka entisestään nostavat ilmakehän hiilidioksidin määrää. Lisäksi mustaksi palanut maa imee auringon lämpöä ja nostaa paikallisia lämpötiloja rajustikin.

Ilmaston kuumeneminen lisää maastopaloja muuallakin kuin Suomessa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here