Pari vuotta sitten ihmisten toivelistalle alkoivat kuitenkin nousta luonnon läheisyys tai asuminen jopa maaseudulla. Koronavuosi sai ihmiset rohkeasti myös toteuttamaan unelmiaan. Muuttosuunta kääntyi. Pahimman muuttotappion kokivat Helsinki ja Turku. Vuoden 2021 muuttotappiot ovat jo poikkeuksellisen suuria. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Rasmus Aro toteaa, että esimerkiksi Turku ei ole 14 vuoden aikana kärsinyt kertaakaan näin suurta muuttotappiota alkuvuoden aikana (TS 3.8.). Kyse on asiantuntijan mukaan seutuistumisesta eli ihmiset siirtyvät tiheämmin asutetuilta alueilta väljempiin kuntiin. MDI muutti myös omaa väestöennustettaan kesäkuun alussa.
Muuttovoittoa Varsinais-Suomessa ovat saaneet eniten Kaarina ja Raisio, mutta myös Uusikaupunki. Elinkeinojohtaja Jarkko Heinosen mukaan tammi-kesäkuun aikana Uudenkaupungin muuttovoitto on ollut +145. Koko maan vertailussa se on 18. eniten määrällisesti, mikä on pieneltä kaupungilta todella hyvin.
Selittäviä tekijöitä muuttosuunnan kääntymiseen on useita. Isoissa kaupungeissa asuntojen hinnat ovat lähteneet kiivaaseen nousuun. Kun hintataso riittävästi kipuaa, se muuttuu työntövoimaksi. Muut kunnat pystyvät tarjoamaan samantyyppisiä asumisratkaisuja kuin Turku, mutta halvemmalla. Kun maakunnassa on hyvin tarjolla myös työpaikkoja, sekin houkuttelee muuttamaan. Uudessakaupungissa Valmet Automotiven lisäksi työpaikkoja on tarjolla myös esimerkiksi ravintola- ja kauppa-alalla sekä hoitoalalla.
Yksi selitys voi olla myös ihmisten aito kaipuu luontoon. Ison kaupungin puisto ei enää riitä, vaan halutaan oikeasti metsään tai pellon laitaan.
Valtuuston uusi puheenjohtaja Mauri Kontu (kesk.) nosti valtuustokauden avauspuheessaan esille, miten Uudenkaupungin pitää markkinoinnissaan nostaa esille myös Kalantia, Pyhämaata ja Lokalahtea. Se on totta, sillä mielikuva Uudestakaupungista rakentuu lähinnä Kaupunginlahden ja keskustan puutalokortteleiden ympärille, vaikka onhan meillä täällä idyllistä maaseutuakin.
Teija Uitto