Toisen asteen opiskelun maksuttomuus lisää tasa-arvoa

0

Ensi viikolla alkaa jälleen opiskelu niin ammattioppilaitos Novidassa kuin Uudenkaupungin lukiossa. Edessä on kuitenkin täysin totutusta poikkeava alku. Sivistys- ja hyvinvointikeskus Wintterin rakennushankkeen eteneminen siirsi lukion tästä syksystä alkaen väistötiloihin, Novidan katon alle. Viikaistenkadun ja Liljalaaksonkadun risteyksessä tuleekin olemaan melkoinen kuhina, kun opintojen pariin palaa satoja opiskelijoita.

Tilamuutoksia suurempi ja kestävämpi muutos on oppivelvollisuuden laajeneminen 18 ikävuoteen. Toisen asteen opinnoista tulee peruskoulun päättäville nuorille pakollista mutta samalla maksutonta.

Suomessa ei aiemminkaan ole joutunut lukio tai ammattiopinnoissa maksamaan itse opetuksesta tai kouluruokailusta. Mutta nyt maksuttomuus laajenee koskemaan oppimateriaaleja, työvälineitä, työasuja ja työaineita. Myös yli 7 kilomerin mittaiset koulumatkat tulevat maksuttomiksi.

Maksuttomuus ei kuitenkaan koske erityistä harrastuneisuutta painottavia koulutuksia. Eli vaikkapa ratsastuksenohjaaja opiskelijalle ei hankita omaa hevosta oppilaitoksen puolesta. Muutenkin maksuttomuudesta puhuttaessa on syytä muistaa, että kaikki nyt opiskelijoille hankittavat, opiskeluun tarvittavat materiaalit eivät ole heidän omia. Esimerkiksi oppilaitoksen opiskelijoille hankkimat tietokoneet pysyvät oppilaitoksen omistuksessa.

Uudistus luonnollisesti lisää oppilaitosten kustannuksia useita kymmeniä tuhansia euroja. Se, mistä tämä raha otetaan, jää nähtäväksi. Valtio ei ilmeisesti korvaa uudistuksen kustannuksia täysmääräisesti koulutuksen järjestäjille.

Lukiolaisten liitto on ajanut toisen asteen opintojen maksuttomuutta tasa-arvon nimissä jo vuosikymmeniä.

Opetushallituksen laskelmien mukaan lukio-opinnot maksoivat pari vuotta sitten opiskelijalle noin 2500 euroa. Kustannuksia syntyi niin oppimateriaaleista kuin sähköisten yo-kirjoitusten vaatimasta tietokonehankinnasta. Tämä johti nuorten eriarvoistumiseen, sillä usean tuhannen euron panostus nuoren opiskeluun oli monelle vähävaraiselle perheelle liikaa. Erityisesti vaiheessa, missä nuori ei vielä ole oikeutettu opintorahaan, mutta toisaalta hänelle ei myöskään enää makseta lapsilisää.

Toisen asteen maksuttomuus on siis erityisesti panostus nuorten väliseen tasa-arvoon.

Toisaalta oppivelvollisuusiän pidentäminen ja maksuttomuus yhdessä sekä kannustaa että työntää nuoria opintiellä eteenpäin. Koulunkäynti ei jää enää kellään pelkän peruskoulun varaan. Tämän toivotaan näkyvän tulevaisuudessa myös nuorten parempina työllistymismahdollisuuksina.

Maija Ala-Jääski