– Viimeisen viiden vuoden aikana tehdas on kasvanut tuhannen työntekijän tehtaasta 4000 työntekijän tehtaaksi, Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo kertoi Kestävä tulevaisuus Vakka-Suomessa -tapahtumassa tiistaina.
Puolen päivän tapahtuma kokosi yritysten edustajia ja päättäjiä yhteen miettimään, miten Vakka-Suomi menestyy työvoimakilpailussa. Poikkitieteellinen kestävän kehityksen fasilitoija Tove Holm avasi tilaisuuden kertomalla, mitkä tulevaisuuden työvoimatarpeet ovat.
Lounaisrannikon positiivisen rakennemuutoksen alueella vaje on noin 30 000 henkilöä. Pk-yrityksistä lähes viidennes kokee työvoiman saatavuuden pahimmaksi työllistämisen esteeksi.
– Tällä hetkellä useilla alueilla ja toimialoilla on pulaa työntekijöistä. Arviot työvoiman maahanmuuton tarpeesta liikkuvat noin 20 000 henkilössä vuositasolla riippuen kotimaisen työvoiman saatavuudesta.
Holm vertasi Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa työvoimaviranomaiset ovat arvioineet tulevien vuosien työvoiman maahanmuuton tarpeen olevan yli 50 000 henkilöä vuodessa.
Myös esimerkiksi Kanada on laajentanut äskettäin maahanmuuttotavoitettaan. Tänä vuonna Kanada ottaa vastaan 401 000 uutta asukasta, ensi vuonna 411 000 ja vuonna 2023 421 000. Kanadassa on laadittu erityinen ohjelma ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseksi.
– Kanadassa kaikki kansalaiset, lapsista aikuisiin, osallistuvat työperäisten maahanmuuttajien perehdytykseen ja sopeuttamiseen vapaaehtoistyönä, Holm kertoi.
Suomi siis kilpailee ulkomaisista osaajista, mutta Salo muistutti, että myös Suomen sisällä kilpaillaan alueellisesti työvoimasta.
– Uudessakaupungissa on päätettävä, mitä halutaan. Jos halutaan kestävä ja kehittyvä tulevaisuus, jossa kaupunki ja yritykset kasvavat ja menestyvät, tarvitaan lisää työvoimaa. Yhtälö ei toimi ilman uutta työvoimaa. Ulkomaisen työvoiman tarve on fakta.
Uudessakaupungissa on jo tehty paljon työvoiman houkuttelemiseksi. Elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen kertoi, että työvoiman saatavuutta on pyritty varmistamaan ja että siinä on myös onnistuttu:
– Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kasvanut Uudessakaupungissa. Siihen liittyy tiettyjä haasteita, puhutaan integroitumisesta.
Heinonen muistutti, että jokainen ihminen on erilainen, niin mihin sitten tulijoiden oikeastaan pitäisi integroitua. Hänestä tärkeintä on rakentaa vahva ukilainen yhteisö, johon on helppo tulla. Kaupunki on lisännyt markkinointia ja tiedottamista, suomen lisäksi viestintää on myös englanniksi.
Salo kiitteli kaupungin toimia, mutta totesi, että niiden lisäksi tarvitaan laajempiakin toimia.
– Tämä ei ole yksin kaupungin asia. Kun koko Suomi tarvitsee lisää osaajia, peruspalikat eivät riitä, vaan meidän pitää ajatella täällä isommin, miten erottaudumme kilpailijoista.
Salo peräänkuulutti kaupungin, yritysten ja kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Hän muistutti, että jokainen voi vaikuttaa siihen, kuinka helppoa Uuteenkaupunkiin on tulla.
– Itsekin olen perheenisä, harrastuksissa mukana, kaupunginvaltuutettu ja tehtaalla henkilöstöjohtajana. Jokaisessa roolissani voin vaikuttaa.
Kestävä tulevaisuus Vakka-Suomessa -tapahtuman järjesti Asukasluotsaus-hanke Ukipoliksesta. Avauspuheenvuorojen jälkeen osallistujat jaettiin pienryhmiin pohtimaan työllistämistä, monikulttuurista työkulttuuria sekä kansainvälisten osaajien hyötyä työelämälle. Tapahtuma järjestettiin hybridisti, osa osallistujistsa oli etänä, osa kulttuurikeskus Crusellissa.
Fakta
Kestävä kehitys
Tove Holm määritteli seminaarissa Kestävän kehityksen seuraavasti:
Päätöksen teossa on huomioitava taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Kestävä kehitys ei siis tarkoita ainoastaan ympäristövaikutusten huomiointia.
