Uudenkaupungin rauhanpalkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa

0
Uudenkaupungin rauhanpalkinto myönnettiin Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henrikssonille (oik.) sekä Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivallille ja hänen Kiva koulu -hankkeelleen. Salmivallin puolesta palkinnon otti vastaan työryhmän jäsen, psykologian tohtori Elisa Poskiparta (vas.).

Maanantaina tuli kuluneeksi tasan 300 vuotta Uudenkaupungin rauhan solmimisesta. Sen kunniaksi Uudenkaupungin kaupunki myönsi kaksi rauhanpalkintoa.

Rauhanpalkinnon saivat sisäministeriön alaisen Kriisinhallintakeskuksen uusikaupunkilaissyntyinen johtaja Kirsi Henriksson ja Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli Kiva koulu -työryhmineen. Molemmat palkinnot ovat arvoltaan 4 000 euroa.
– Uudenkaupungin rauhanpalkinnon kautta haluamme kunnioittaa kansainvälistä rauhantyötä sekä heitä, jotka tekevät töitä yksilöiden aseman parantamiseksi, Uudenkaupungin rauhantoimikunnan puheenjohtaja Inkeri Parviainen kertoo.

Kriisinhallintakeskuksen johtaja Henriksson sai tunnustuksensa kansainvälisestä rauhantyöstä. Hän on työskennellyt viimeiset kolme vuotta Kriisinhallintakeskuksen johtajana.
– Ennen nykyistä tehtäväänsä Henriksson johti Nigerissä Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiota. Hän on työskennellyt myös muun muassa Malissa, Libyassa ja Irakissa, Uudenkaupungin rauhantoimikunnan perustelut palkinnolle antanut Mari Jalava kertoo.

Henrikssonilla on laaja-alainen tuntemus kansainvälisestä kriisinhallinnasta ja vahva kokemus erilaisten vaativien hankkeiden johtamisesta ja läpiviennistä. Henriksson on omalla työllään rakentanut ja luonut mahdollisuuksia rauhalle ja rauhanomaiselle toiminnalle sotilaallisen rauhantyön ulkopuolella.
– Olen liikuttunut ja otettu palkinnosta. Minulla oli mahdollisuus lähteä rakentamaan elämänpolkuani Suomen ja Uudenkaupungin tarjoamasta turvallisesta lintukodosta. Rauha on niin arvokasta, että vien maailmalle mukanani tarinoita Suomen niistä ajoista, jolloin täälläkin oli orjia ja lapsisotilaita. Rauhantoiminnassakin on muistettava nöyryys, koska rauhaa välitetään ihminen ihmiselle, Henriksson toteaa.

Henriksson omisti rauhanpalkinnon siviilikriisinhallinnan ammattilaisille, joita on Suomessa noin 130. He toimivat 20 eri maassa ja noin 40 toimipisteessä.
– Suomalaisilla on osaamista ja taitoa auttamiseen. Yksi ihminen saa joskus enemmän aikaan kuin pataljoona. Saamani rauhanpalkinnon rahat on siirretty SPR:n katastrofirahastoon, jossa niistä on apua sitä tarvitseville, Henriksson sanoo.

Tunnustuksen aktiivisesta toimijuudesta pienissä ja suurissa rauhanteoista sai puolestaan Turun yliopiston professori Christina Salmivalli ja hänen työryhmänsä. Salmivalli on tehnyt uraauurtavaa kiusaamiseen liittyvää tutkimusta jo useamman vuosikymmenen ajan. Hänen työnsä on saanut sekä kansallista että kansainvälistä tunnustusta.

Salmivalli ja hänen tutkimusryhmänsä kehittivät yhteistyössä Kiva koulu -ohjelman, joka tutkimustietoon perustuen pyrkii ennaltaehkäisemään ja vähentämään koulukiusaamista sekä lisäämään kouluhyvinvointia. Etätöissä Lapissa olleen Salmivallin puolesta palkinnon kävi vastaanottamassa Turun yliopiston psykologian tohtori ja Kiva koulu -työryhmän jäsen Elisa Poskiparta.
– Palkinnon saaminen on sekä minulle että työryhmälle kannustavaa. Olen tutkinut koulukiusaamista 1990-luvulta lähtien. Kiva koulu -ohjelmaa alettiin kehittää 2006. Se on nyt käytössä liki tuhannessa suomalaiskoulussa ja yli 20 maassa, Salmivalli kertoo etäyhteyden avulla.

Salmivalli työryhmineen haastaa nuoret itse keksimään jonkin kiusaamisen vastaisen jutun ja Uudenkaupungin rauhanpalkinnon rahat annetaan parhaan ehdotuksen toteuttamiseen.
– Haastamme siis 13–18-vuotiaat nuoret ratkomaan itse kiusaamisongelmaa Ole muutoksentekijä -kampanjalla. Aikuisten yritykset vaikuttaa nuoriin eivät aina tuota tulosta. Nuoret voivat jo periaatteessa vastustaa aikuisilta tulevia hyvää tarkoittavia neuvoja. Aikuiset eivät aina ymmärrä nuorten maailmaa ja sitä, miten nuorten asenteisiin ja toimintaan voidaan parhaiten vaikuttaa, Salmivalli kertoo.

Fakta
Uudenkaupungin rauhanpalkinto
Myönnettiin maanantaina ensimmäistä kertaa.
Kaupunki haki asukkailta esityksiä rauhanpalkinnon saajaksi.
Ehdotuksia tuli 33 ja ne kohdistuivat 17 eri tahoon tai yhteisöön.
Rauhanpalkinto jaetaan neljän vuoden välein.
Palkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle joko tunnustuksena kansojen välisestä rauhantyöstä tai tunnustuksena aktiivisesta toimijuudesta pienissä ja suurissa rauhanteoissa.
Palkinto voidaan myöntää molemmista kategorioista tai vaihtoehtoisesti vain toisesta kategoriasta.
Suuruudeltaan palkinto on 4 000 euroa.
Poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta voidaan myöntää enintään 10 000 euron suuruinen palkinto.
Palkinnon saajan valitsee ehdotusten joukosta Uudenkaupungin kaupunginhallitus.
Seuraava Uudenkaupungin rauhanpalkinto jaetaan 30.8.2025.
Lähde: Uudenkaupungin kaupunki

Juttua on päivitetty kauttaaltaan lisäämällä haastateltavien kommentit klo 15.26.

Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli.