Halonen korosti puheessaan myös kestävän kehityksen ja rauhan kytköstä. Luonnon katastrofit ovat alusta levottomuuksille. Ilman kohtuullista rauhaa ei ole kestävää kehitystä, eikä ilman kestävää kehitystä rauhaa, Halonen kiteytti. Halosen mukaan rauhan työtä pitääkin tehdä kaikilla tasoilla.
Symposium sinällään on rauhan teko. Kun kuun lopussa Uusikaupunki jakaa ensimmäisen rauhan palkinnon, se pitäisi oikeastaan antaa tälle tapahtumalle ja sen järjestäjille. Symposium on noussut sille tasolle, mitä tapahtuman pro motorina toiminut Jaana Vasama toivoi ensimmäistä symposiumia järjestäessään. Tapahtumaan on saatu tunnettuja ja arvostettuja asiantuntijoita, joilla on tärkeää sanottavaa. Vaikka Uusikaupunki ei asukasluvultaan ole maailman mittakaavassa suuri, viestin viejän ei tarvitse sitä kooltaan ollakaan. Ääni kantaa täältä Uudestakaupungista maailmalle. Symposium on saanut ansaitusti näkyvyyttä myös valtakunnallisessa mediassa. Rauhan Symposium rakentaa osaltaan sitä keskustelua, jota tämä maailma tarvitsee. Symposiumissa toteutuu se, mitä Halonenkin totesi – onneksi tänä päivänä ymmärretään paremmin, miten kaikki kytkeytyvät toisiinsa, niin kestävä kehitys kuin talouskin.
Tärkeän puheenvuoron symposiumin avajaisissa piti myös Jaana Vasama itse, kun hän muistutti, miten rauha alkaa meidän kaikkien teoista. Ongelmana on, että elämme omissa kuplissamme, joiden seinämät helposti paksuuntuvat. Rauhaa rakentaaksemme meidän on kyettävä rikkomaan kuplia. Dialogi syntyy vasta, kun haluamme aidosti ymmärtää myös toisen näkökulman asiaan. Tätä halua ei aina julkisessa keskusteluissa näe.
Symposium jatkuu tänäänkin kiinnostavilla aiheilla. Suomen pankin entinen johtaja Erkki Liikanen ja Olaf Bongwald keskustelevat siitä, mitä rauha maksaa. Mitä tulevaisuus tuo ja miten siihen pitäisi varautua – sitä avaa tulevaisuudentutkija Markku Wilenius.
Teija Uitto