Afganistanilaisille järjestettiin oma kriisinpurkutilaisuus Ugissa

0
Turun kriisikeskuksen työntekijät Lotta Häkkinen (oik.) ja Laura Happonen kävivät läpi Afganistanissa meneillään olevan kriisitilanteen nostattamia tunteita afgaaniväestössä.

Uudessakaupungissa asuu tällä hetkellä vajaat 80 afganistanilaista henkilöä. Afganistanissa käynnissä oleva kriisitilanne vaikuttaa tavalla tai toisella heidän tai heidän läheistensä arkeen. U-sotessa järjestettiin torstaina tilaisuus, jossa käytiin tulkin avulla läpi sitä, kuinka ihmisen mieli ja keho reagoivat äkillisessä kriisitilanteessa.

– Halusimme järjestää heille tilaisuuden, jonka avulla osoitimme, että heidän hätänsä on kuultu, ja että apua on saatavilla. Kutsuimme heidät kokoon esimerkiksi Novidan, Winnovan, Valmet Automotiven, Uudenkaupungin seurakunnan, SPR:n, Ukipoliksen Moppi-hankkeen, U-soten ja Turun NMKY:n kautta. Lisäksi lähetimme henkilökohtaisia kutsuja eri viestintävälinein, Uudenkaupungin kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Lea Myllymäki kertoi.

Tilaisuudessa puhuivat Turun kriisikeskuksen sosionomi ja kriisityöntekijä Lotta Häkkinen sekä projektityöntekijä ja psykologi Laura Happonen. He tekevät ryhmämuotoista pakolaisten tukityötä.

– Tarjoamme keskusteluapua ja sen palvelun piiriin on viimeisten viikkojen aikana hakeutunut paljon afganistanilaisia. He eivät ole hakeutuneet välttämättä meille suoraan, vaan oman tutun sosiaali- tai oppilaitostyöntekijän kautta, Happonen sanoi.

Kriisikeskuksen työntekijät ovat kiertäneet ympäri Suomea pitämässä afganistanilaisille samantyyppisiä infotilaisuuksia. Paikalla on aina ollut tulkki, jonka avulla kommunikaatio on varmistettu.

– Hädän hetkellä on tärkeintä olla toiselle se kuulteleva ihminen. Meidän on oltava turvallisia ja läsnä olevia, koska ihminen on usein ihmeissään, että mistä hänen kokemansa tunteet kumpuavat. Monet pelkäävät, että kriisitilanteiden herättämät tunteet eivät lopu koskaan ja he ovat tulossa hulluksi, Happonen totesi.

Häkkisen mukaan kriisikeskuksen tehtävä on tarjota viestiä, että kaikki tunteet ovat kriisitilanteessa normaaleita. Jokainen reagoi kriisiin omalla tavallaan. Se voi näkyä Häkkisen mukaan kipuna, uniongelmina, itkuna, vihana, lamaantumisena tai ruokahalun menettämisenä.

– Mikään kriisitilanteessa koettu tunne ei tarkoita sitä, että olisi heikko tai tulossa hulluksi. Elämä ei lopu kriisiin, vaikka keho vahvasti reagoikin, Häkkinen kuvaili.

Happosen mukaan afgaanit käsittelevät voimattomuuden tunteita, koska moni muualla asuva ei voi auttaa sukulaisiaan, vaikka omat asiat olisivatkin hyvin. Voimattomuutta on vaikea kestää, samoin kuin syyllisyyttä ja avuttomuutta.

– Monilla on iso huoli Afganistanissa asuvista perheenjäsenistä ja moni kokee epävarmuutta siitä, kuinka kaukana asuvia voisi auttaa, Happonen sanoi.

Häkkinen korosti, kuinka kansainvälisessä kriisissä on vaikea antaa konkreettisia neuvoja siitä, kuinka kaukana asuvia voisi auttaa. Monelle kuitenkin riittää tieto siitä, että turvallinen kuuntelija on olemassa.

– Media tuo uutta tietoa jatkuvasti ja monet kääntyvät viranomaisten puoleen avunpyyntöjensä kanssa. Sanomme hyvin nopeasti, ettemme voi antaa konkreettisia neuvoja. Jokaisen vastuulla on huolehtia omasta itsestään, joten yritämme auttaa jaksamisessa täällä päässä, Happonen lisäsi.

– Joskus tuki voi olla pelkkää kuuntelua, yksi lämmin katse tai halaus. Heidän ja meidän on tajuttava, että meillä ei ole ratkaisuja tämän tason kriiseihin, mutta voimme tarjota lämminhenkisiä kohtaamisia, Happonen totesi.

Afganistaniin jääneillä ja Suomeen tulleilla on taustallaan monenlaisia kokemuksia ja tarinoita. Heitä yhdistää kuitenkin huoli tulevaisuudesta.

– Monella ei ole enää unelmia, vaan ne ovat romahtaneet. Se vie täysin toivon paremmasta tulevaisuudesta tai edes tulevaisuudesta, Happonen kuvaili.

– Tällaisessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää, että osoitamme, että afgaaneista ollaan yhteisönä kiinnostuneita, me kuulemme heitä ja he kuuluvat meihin. Sen huomaaminen on jo monelle tärkeää, Häkkinen lisäsi.

Fakta
Afganistanin tilanne

Maan turvallisuustilanne on erittäin heikko.
Maassa on viimeisten kuukausien aikana tapahtunut paljon.
Maan hallitus on kaatunut ja ääriliike Taliban on noussut valtaan.
Taliban on julistanut maahan sharia-lakiin pohjaavan äärivanhoillisen islamilaisen emiraatin.
Maassa on läsnä myös muita aktiivisia terroristi- ja rikollisryhmittymiä.
Väkivaltaisuudet ovat laajalle levinneitä ja terroristi-iskujen uhka on korkea.
Suomen suurlähetystö Kabulissa on toistaiseksi suljettu, eikä konsuliapua ole mahdollista tarjota paikan päällä Afganistanissa.
Länsimaat ovat evakuoineet väkeä maasta.
Afganistanissa esiintyy paljon tavanomaista ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
Ulkomaalaisiin kohdistuu merkittävä kidnappausuhka.
Korruptio on Afganistanissa laajamittaista ja vaikuttaa viranomaistoimintaan ja usein myös ulkomaalaisen toimintaan maassa.

Lähde: Ulkoministeriö

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here