Kauppiaantalon kotimuseo kutsuu kurkistamaan kaupungin hienoston arkeen

0
Terhi Amberla avasi Alisellakadulla sijaitsevansa kotinsa ovet yleisölle, kun hän päätti perustaa sinne Kauppiaantalon kotimuseon.

Aivan kaupungin keskustassa Alisellakadulla on keltavalkoinen puinen Lindrothin talo, jonka toisen pään omistaa Terhi Amberla. Hänen kakkoskotiinsa astutaan sisälle salmiakkiruudullisten lasi-ikkunoiden ympäröimän narisevan kuistin kautta ja portaiden yläpäässä odottaa samettiverhojen kätköissä eteisen pariovet.

Eteinen on saanut värimaailmansa syvän metsänvihreistä vanhoista tapeteista, joissa on kultakoristeita. Eteisen peili ja kristallilampetti toistavat samaa kultaista sävyä. Eteisestä pääsee samettiverhoilla piilotettujen ovien kautta sekä ruokasaliin että suureen saliin. Amberla on päättänyt avata vanhanajan tunnelmaa henkivän kotinsa ovet yleisölle.

– Kauppiaantalon kotimuseo lanseerattiin elokuussa Uudenkaupungin rauhan juhlavuoden kunniaksi. Silloin täällä järjestettiin kauppiaantalon kulttuurisalonkitilaisuuksia ja niistä saatu hyvä palaute kannusti minua jatkamaan, Amberla kertoo.

Ruokasalissa on kotoisasti katettu ruokapöytä, jonka ääreen mahtuu suurempikin perhe ruokailemaan. Suuret pariovet vievät kohti salia, jonka yli neljän metrin korkeuteen kohoavaa kattoa koristaa kookas kristallikruunu. Salin nurkissa on kaksi alkuperäistä Turun kaakelitehtaan koristeellista kakluunia, jotka ovat yhä täysin käyttökunnossa.

Ulkona on alkusyksyn sateinen ja pimeä päivä, mutta sisällä on lämmintä ja kotoisaa. Amberla on sytytellyt kynttilöitä ympäri hiljaista salia ja ajan etenemisestä muistuttaa ainoastaan oven pielessä raksuttava kaappikello.

– Haluan avata kotini ovet yleisölle ja kertoa vakkasuomalaisesta historiasta. Kotini kertoo vanhan kauppias- ja maanviljelyssuvun tarinaa, Amberla kuvailee.

Amberlan muistuttaa, että uusikaupunkilaisten joukossa on vielä niitä ihmisiä, jotka lapsena kokivat kaupungin porvaristalojen arkea ja vierailivat näissä saleissa.

– Kotini on erilainen museo. Kauppiaantalon miljöö on uniikki kokonaisuus. Tämä on yksityiskoti, jonka huonekalut ja esineet ovat kuuluneet yhdelle suvulle jo pitkään. Täällä kuulee tarinoita, ja niitä saa istahtaa kuuntelemaan tee- tai kahvikupposen sekä herkkujen äärelle, kuten kyläillessä on tapana.

Amberla voi museotoiminnassa hyödyntää myös ammattiaan, koska hän on visuaalisen alan moniosaaja, media- ja tapahtumatuottaja sekä elokuvaohjaaja.

Terhi Amberlan suku on lähtöisin Vehmaalta ja suvun juuret ulottuvat 1600-luvulle. Amberlan isopappa oli suurtilallinen ja kauppias, joka muun muassa kauppasi puutavaraa, nauloja ja voita ympäri maailmaa.

– Kaupankäynti, laivojen rakennus ja talonpoikaispurjehdus oli vilkas elinkeino ja kauppaa käytiin laajalti. Useat seudun suurtilalliset olivat mukana rakentamassa laivoja, ja usein yhden aluksen laivaisännistöön kuului lukuisia isäntiä. Sen ajan Vakka-Suomi on täynnä kiinnostavia tositarinoita ja legendoja, joita harvoin kuulee. On hienoa päästä kertomaan näitä tarinoita myös kotimuseon vieraille, Amberla jatkaa.

Amberlan äidin syntymäkoti on myös Vehmaalla ja äiti kirjoitti ylioppilaaksi Uudenkaupungin yhteislyseosta.

– Äitini kertoi usein tarinoita kouluvuosien vierailuistaan kaupungin upeissa saleissa.

Lindrothin talon nykyinen sisustus perintötavaroineen kertoo Amberlan suvun historiasta. Talon salissa onkin hyvin samanlainen tunnelma kuin Amberlan kartanossa aikoinaan.

– Ajatuksena oli jo äitini eläessä, että voisimme tarjota täällä meillä kaupunkilaisille ja matkailijoille samanlaisia elämyksiä kuin mitä hän koki lapsuudessaan. Haluankin korostaa, että vaikka puhumme Lindrothin talosta ja Amberlan suvun tavaroista, niin kantavana ajatuksena on, että kotimuseon kautta vierailijat pääsevät hetkeksi mukaan kaupungin porvarissukujen menneeseen maailmaan, Amberla korostaa.

Amberla ei ole tehnyt talossa remonttia, vaan asunto on siinä asussa, johon edelliset omistajat sen 1980-luvulla vanhaa kunnioittaen remontoivat.

– Kerroksellisuus on tärkeää, eikä menneisyyttä kannata tuhoa, joten tarkoitus onkin säilyttää pala perheemme sekä suvun pitkää historiaa.

Sopimuksen mukaan auki olevan museon tilat ovat myös vuokrattavissa yksityisyystilaisuuksia varten. Asuntoon pääsee tutustumaan myös pienimuotoisissa tapahtumissa.

– Suunnitelmissa on jatkaa ainakin kulttuurisalonkia, mutta aikomuksena on järjestää myös hyvinvointiluentoja ja esimerkiksi äänimaljarentoutusta, Amberla luettelee.

Amberla aikoo koota myös erilaisia vaihtuvia näyttelyitä kotimuseon kokoelmien esineistä. Luvassa on ainakin kaffekuppinäyttely, joulunajan ja pääsiäisen henkeen sisustettu juhlasalonki sekä kirjottujen liinojen ja isoäitien arkipellavien esittelyä.

Fakta
Lindrothin talo

Rakennettu 1850.
Talon rakennutti kauppias Johan Henrik Lindroth.
Omistus siirtyi kymmeniä vuosia myöhemmin kauppiaantytär Maria Seikoville.
Uudistettu 1908, jolloin se siirtyi apteekkari L. Frickin omistukseen.
Sen jälkeen talo on jaettu kahdeksi eri asunnoksi.
Amberlan osakkeessa on asunut muun muassa Uudenkaupungin yhteislyseon rehtori Juvala ja Toukoniityn pariskunta.
Sijaitsee Suurikkalan korttelissa.
Talon vanhassa hevostallissa on vuodesta 1924 toiminut elokuvateatteri.
Lähde: Uudenkaupungin vanhat talot -kirja, osa 1

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here