Kahdesti rokotettujen ei tarvitse hakeutua enää koronatestiin, paitsi poikkeustapauksessa. Mitä nämä poikkeustapaukset ovat? Entä voiko kotitestin tulokseen oikeasti luottaa?
Koska koronaohjeistukset ovat muuttuneet monta kertaa, toimituksemme kokosi yleisimpiä kysymyksiä ja pyysi niihin vastauksia Uudenkaupungin terveyspalveluista. Vastaajana on avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Helenius. Raskautta koskeviin kysymyksiin vastasi ennaltaehkäisevän terveydenhuollon esimies Taru Elo.
Jos kahdesti rokotettu sairastuu kuumeeseen ja kurkkukipuun, pitääkö hänen hakeutua koronatestiin?
– Lievissä oireissa kahdesti rokotetun ei tarvitse mennä testiin. Testi otetaan kuitenkin, jos henkilö joutuu päivystyksellisesti hoitoon tai perheessä on rokottamattomia henkilöitä tai kyseessä on riskiryhmiä hoitavassa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä työssä oleva henkilö.
Jos altistuu koronalle, pitääkö hakeutua koronatestiin?
– Oireettoman altistuneen ei tarvitse mennä koronatestiin. Mikäli altistuneelle ilmaantuu oireita, testi tehdään mahdollisimmin pian oireiden ilmaannuttua.
Voiko karanteenin lopettaa, jos testitulos on negatiivinen?
– THL:n ohjeiden mukaan oireettomat altistuneet voidaan mahdollisuuksien mukaan testata aikaisintaan kuuden vuorokauden kuluttua altistumisesta. Jos tulos on negatiivinen, karanteeni voidaan päättää. Ajankohtaisesti tähän testaukseen ei ole mahdollisuuksia kuin poikkeustapauksissa testauskapasiteetin ylikuormittumisen vuoksi.
– Karanteeniaika on 10 vuorokautta laskettuna siitä päivästä, jolloin on viimeksi altistunut koronavirustartunnalle. Karanteenipäätös tehdään siitä päivästä lähtien, kun henkilö on saanut tiedon altistumisestaan.
Marketit ja apteekit myyvät kotitestejä ja ministerikin kehotti niitä hankkimaan. Voiko kotitestin tulokseen luottaa?
– Jos kotitesti antaa positiivisen tuloksen, on syytä hakeutua koronatestiin terveydenhuoltoon.
– THL:n sivuilla kerrotaan, että jos antigeenitestin tulos on negatiivinen, sinulla ei testintekohetkellä voitu tällä testillä havaita koronavirustartuntaa. Kotitestin negatiivinen tulos ei tarkoita, etteikö koronavirustaudin itämisaika voisi olla meneillään ja tauti todettavissa myöhemmin.
– Kotitestin negatiivinen tulos ei vapauta tartuntatautilääkärin määräämästä eristyksestä tai karanteenista.
– Jos sinulla on tai sinulle tulee koronavirukseen sopivia oireita, mene PCR-testiin terveydenhuoltoon. Näin siksi, että useat tekijät lisäävät kotitestin tuloksen epävarmuutta. Näitä tekijöitä ovat käytetyn testin kyky todeta koronatartunta, näytteenoton onnistuminen sekä näytteenoton ajankohta. Kotitesteistä löytyy lisäinformaatiota THL:n verkkosivuilta.
Raskaana olevat pohtivat, uskaltaako rokotteen ottaa. Missä vaiheessa raskautta rokotteet kannattaa hankkia?
– Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon. Riski kasvaa, jos odottavalla äidillä on muitakin vaikealle koronavirusinfektiolle altistavia tekijöitä, kuten huomattava ylipaino. Raskaana olevalla on myös muita suurempi alttius saada verisuonitukos, jos hän sairastuu koronavirusinfektioon. Koronaviruksen deltavariantin leviämisen myötä raskaana olevan riski saada koronainfektio on kasvanut keväästä ja sen vuoksi koronarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville.
– Tutkimusten mukaan koronainfektio raskauden aikana lisää riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja muihin raskauskomplikaatioihin. Se suurentaa myös vastasyntyneen riskiä joutua osastohoitoon. Sen sijaan äidin koronavirusinfektion ei ole todettu aiheuttavan sikiölle kehityshäiriöitä. Uusimmissa tutkimuksissa on osoitettu, että koronavirus tarttuu myös veriteitse äidistä syntymättömään lapseen. Tartunnan saaneiden vastasyntyneiden oireet ovat olleet pääosin lieviä, ja ne ovat menneet nopeasti ohi.
– Koronarokotteen voi turvallisesti ottaa missä tahansa raskauden vaiheessa. Sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen voi ottaa raskauden aikana normaalisti. Raskauden yrittämistä tai hedelmällisyyshoitoja ei myöskään tarvitse siirtää koronarokotuksen vuoksi. Koronarokotuksen voi ottaa myös imetyksen aikana.