– Lomituksen järjestämisestä vastaava maatalousyrittäjien eläkelaitos eli Mela valitsi Vehmaan kunnan tähän tehtävään. Vehmaan kunnassa on pidetty lomitustoimintaa tärkeänä ja siihen on haluttu panostaa. Kunnan vastuulla oleva lomitusalue on laajentunut vähitellen ja näin käytännössä on osoitettu että pieni, mutta innovatiivinen, kunta voi ottaa vastuulleen näinkin laajan tehtävän, toteaa Vehmaan lomitustoimen johtaja Pirjo Mäntynen.
Lomitusuudistuksen taustalla on monta tekijää.
– Tämän hallinnollisen uudistuksen tarkoituksena on taata ammattitaitoiset, tasapuoliset palvelut ja yhtenäiset toimintamallit koko maassa. Pääsemme yhdessä kehittämään työtämme, oppimaan toisiltamme ja löytämään ne parhaimmat toimintatavat, tiivistää Mäntynen.
Toki yksi syy muutostarpeeseen on myös kotieläintilojen määrän väheneminen.
– Lomittajien työhän ei sinällään muutu ja ne samat tutut lomittajat jatkavat työtään omien asiakkaidensa kanssa kuten ennenkin. Lomitusalueen ja lomittajien määrän kasvaessa meillä on kuitenkin paremmat mahdollisuudet panostaa esimerkiksi lomittajien koulutukseen. Koulutuksesta taas hyötyvät niin lomittajat kuin asiakkaat, muistuttaa Mäntynen.
Nykyään vain kotieläintilallisilla on oikeus lomituspalveluihin.
– Lomittajan työ on hyvin vastuullista, onhan kyse eläinten hyvinvoinnista ja maatalousyrittäjän koko elinkeinosta. Harva tulee ajatelleeksi miten tärkeä osa lomittajilla on koko kotimaisessa elintarvikeketjussa. Ammattitaitoinen, vastuunsa tunteva lomittaja antaa tilalliselle mahdollisuuden hengähtää hetken, levätä ja kerätä voimia. Muutenhan kotieläintilallinen on kiinni omassa työssään 24/7 ympäri vuoden. Lomitusjärjestelmä takaa myös sen että eläimet tulee hoidettua vakavissa sairastapauksissa ja vastaavissa tilanteissa, Mäntynen toteaa.
Tällä hetkellä Vehmaan paikallisyksikkö maksaa palkkaa noin 80:lle vakituiselle lomittajalle. Lomitustoimen johtaja Pirjo Mäntynen myöntää, että uusia lomittajia ei ole helppo löytää, mutta Vehmaalla on onnistuttu myös tässä.
– Paikallisyksiköiden yhdistyessä meillä tulee olemaan vakituisia lomittajia noin 150 ja useita kymmeniä keikkatyöntekijöitä, määräaikaisia ja kiireapulaisia. Tulevina vuosina lomittajien työaikoihin ja palkkaukseen on löydyttävä parannuksia, jotta saamme pidettyä kiinni ammattitaitoisesta väestämme. Uskon, että nyt tapahtuva hallinnollinen uudistus maatalouslomituksessa antaa meille leveämmät hartiat edistää myös lomittajien asemaa, toteaa Mäntynen.
Yksi merkittävä uudistus on Vehmaalla jo otettu käyttöön.
– Meillä on lomittajien apuna kokoaikainen työsuojeluvaltuutettu. Eläinten ja koneiden kanssa työskentely on riskialtista, mutta ennakoimalla ja käymällä tilallisen kanssa läpi mahdolliset vaaranpaikat, suojavarusteet ja vastaat toimet, voidaan riskejä ennakoida ja tehdä työstä näin turvallisempaa, kertoo Mäntynen.
Vehmaan hallinnoima lomitusalue laajenee niin että se käsittää Auran, Euran, Eurajoen, Inkoon, Kemiönsaaren, Kirkkonummen, Koski Tl:n, Kustavin, Liedon, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Nakkilan, Nousiaisten, Oripään, Punkalaitumen, Pyhärannan, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Siuntion, Säkylän, Taivassalon ja Vehmaan kunnat sekä Hangon, Harjavallan, Huittisten, Kaarinan, Kokemäen, Laitilan, Lohjan, Loimaan, Naantalin, Paimion, Paraisten, Raaseporin, Raision, Rauman, Salon, Turun ja Uudenkaupungin kaupungit.
– Tämä vaatii myös hallinnon kehittämistä. Etätyö, osittainen toimistotyö, teamsit, webbikoulutukset ja kehittämispäivät ovat jo nyt osa arkipäiväämme. Tiimityö mahdollistaa sen että voimme yhdessä kehittää omaa työtämme myös jatkossa, painottaa Pirjo Mäntynen.
