– Uudessakaupungissa ei ole koskaan ollut yhtä hyvät näkymät kuin nyt. Autotehtaalla aloitetaan ensi keväänä uuden Lightyear One -auton tuotanto ja akkutehtaalla on avajaiset ensi viikolla. Wintteristä on tulossa kaupunkiin uusi vetovoima- ja pitovoimatekijä. Kalantiin suunnitellaan Suomen suurinta aurinkovoimalaa. Kaupunginlahden rannat on ehostettu ja nyt kaupungin keskustaa kehitetään, kaupunginjohtaja Atso Vainio tiivisti Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän vierailulla maanantaina, mitä kaikkea hyvää Uudessakaupungissa tapahtuu.
Vaikka Uudessakaupungissa pyyhkii hyvin, kaupunginjohtaja myönsi, että markkinaehtoista rakentamista ei ole saatu kaupunkiin toivotulla tavalla.
– Olemme pyrkineet saamaan markkinaehtoista tuotantoa tänne, mutta kyllä se vaikeaa on. Meidän kaltaisen paikkakunnan pitäisi saada valtiovalta vahvemmin mukaan vuokra-asuntotuotantoon, hän totesi.
Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén kertoi esimerkkinä, miten Mältinkalliolle piti rakentaa jo pari vuotta sitten kerrostaloja. Rahoitusta on ollut kuitenkin vaikea saada. Talousjohtaja Anne Takala taustoitti, että rahoittajien vakuusvaatimukset ovat niin korkeita, ettei pienessä kaupungissa niihin päästä.
– Ara on suhtautunut Uuteenkaupunkiin myönteisesti, hän korosti.
Se ei kuitenkaan riitä. Takala totesi, että positiivisen rakennemuutoksen alueille kaivattaisiin erityistä valtiovallan tukea vuokra-asuntorakentamiseen.
– Kaupungin varat on sidottu nykyisten vuokra-asuntojen remontteihin.
Uudessakaupungissa on 850 kaupungin vuokra-asuntoa ja menossa on peruskorjauksia useisiin kohteisiin.
Vainio nosti esille myös alueelle tärkeitä liikenneratkaisuja. Kaupunginjohtaja oli tyytyväinen, että Turku–Uusikaupunki-välisen radan henkilöjunaliikenne oli nostettu Väyläviraston investointiohjelman luonnokseen. Hän toivoi, että tasoristeysturvallisuuden parantamiseen varattua rahaa kohdennettaisiin myös Uudenkaupungin radan tasoristeysten parantamiseen.
– Kasitien Laitilan eritasoliittymä oli kuitenkin pudonnut pois ja se oli meille pettymys. Eritasoliittymä kytkeytyy vahvasti teollisuuden sekä sataman kilpailukykyyn ja toimintaedellytyksiin, hän vetosi.
Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) totesi, että hänen saamansa tiedon mukaan rahaa eritasoliittymälle ei ole luvassa ensi vuoden budjettiesityksessä.
– Olisiko sitten perusteltua saada rahaa valtatie 8:n liikenneturvallisuuteen vedoten, hän pohti.
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) muistutti, että henkilöjunaliikenne vaatii myös kuntien rahallista sitoutumista hankkeeseen. Myös edunvalvontajohtaja Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta korosti, että henkilöjunaliikenteessä valtio ei ole pelin tekijä, vaan radan varren kunnat yhdessä.
Keskustelussa sivuttiin myös Finnairin aikeita vähentää lentoja Turun lentokentältä. Kanerva kuittasi asian lyhyesti:
– Keskustelu tästä ei ole vielä edes alkanut.
Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen evästi kansanedustajia, että Turun kenttä on myös Vakka-Suomen elinkeinoelämän kannalta tärkeä.
– Se on meidän alueen yrityksille kotikenttä.
Vierailulle osallistuivat kansanedustajat Ilkka Kanerva, Eeva-Johanna Eloranta, Aki Lindén (sd.), Ville Tavio (ps.) ja Esko Kiviranta (kesk.), maakuntajohtaja Kari Häkämies sekä Varsinais-Suomen liiton asiantuntijoita.
