Viime vuosituhannen loppupuolella kalantilainen Niina Heijari kaipasi muutosta. Työ Laitilassa uuvutti ja tuntui, että jotain muuta pitäisi keksiä.
– Tein lasitehtaalla kolmivuorotyötä ja aina yövuorot olivat niin raskaita, kun ei pystynyt nukkumaan päivällä. Mietin, että ei voi olla mun elämä tällaista, Heijari muistelee.
Vaihtoehtoiset hoidot olivat aina kiehtoneet häntä, mutta ajankohtaiseksi ala tuli vasta, kun omaa lasta vaivasivat alituisesti korvatulehdukset.
– Mentiin Turkuun lapsen kanssa ja lääkäri suositteli vyöhyketerapiaa.
Heijari innostui aiheesta niin, että päätti opiskella itse alaa. Hän jäi tehtaalta ensin vuodeksi vuorotteluvapaalle, eikä lopulta palannut sinne enää.
Pelkällä vyöhyketerapialla ei kuitenkaan riittänyt asiakkaita, joten Heijari lähti opiskelemaan, tällä kertaa hierojaksi.
Seuraavaksi hän hankki vuonna 2001 koulutetun hierojan paperit. Kouluttautuminen jatkui Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa jalkahoidon ammattitutkintoon vuonna 2004. Jälleen hyvästä syystä, kun hän joutui usein viemään äitiään jalkahoitoon.
– Pystyin ainakin leikkaamaan äidin kynsiä ja hoitamaan jalkoja.
Viimeisimpänä hän hankki vastikään Winnovasta hieronnan erikoisammattitutkinnon, josta suurimpana hyötynä on lymfahierojan osaamisala. Opettajan pyynnöstä hän on ollut myös ammattiosaamisen näytön arvioijana.
Kouluttautuminen on Heijarille mieleistä ja korona-aikana asiaa on helpottanut se, että on voinut osallistua etänä.
Kaikkea ei toki voi opetella vain katsomalla ja kuuntelemalla ja koulutustilaisuuksissa on muitakin etuja.
– Minulla ei ole työkavereita, mutta koulutuksissa näkee toisia. Meillä on edellisestäkin koulutuksesta WhatsApp-ryhmä, jossa voi kysellä neuvoja.
Alalla trendejä tulee ja menee. Esimerkiksi kuumakivihieronta oli suosittua, samoin intialainen päähieronta. Lopulta klassinen hieronta on aina suosituinta.
Kalantitalo on ollut Heijarin työpisteenä pitkään, mutta pian siihen on tulossa muutos.
– 21 vuotta olen ollut tässä, mutta näillä näkymin lähden tästä Kalannin liikekeskukseen loka-marraskuussa, Heijari kertoo.
– Siellä on kätevämpi yksi tila, kun tässä on kaksi huonetta, eikä vesipistettä kummassakaan, hän jatkaa.
Kalannissa ei liiketiloja ole niin paljon, joten kun paikka vapautui, hän päätti kysyä sitä. Kalantitaloa jää silti ikävä.
– Tämä on ollut ihana. Iso parkkipaikka ja esteetön kulku. Ne ovat ihan tärkeimpiä asioita, kun asiakkaita tulee rollaattorilla tai pyörätuolilla.
Jos joskus entisessä työpaikassa Heijarista tuntui, ettei halunnut mennä töihin, on yrittäjänä toimiminen ollut toisenlaista.
– Ei ikinä tunnu siltä, että taas on maanantai tai on vasta keskiviikko.
Myös asiakaskunta on tuonut iloa.
– Asiakkaista on monesta tullut hyviä ystäviä ja vapaa-ajallakin tavataan.
Viikonloput Heijari pyhittää vapaalle, mutta häneltä on aina voinut tiedustella aikoja, jos hän vain on ollut kalenterin ja puhelimen ääressä.
– Yöt puhelin on äänettömällä, mutta muuten voi soitella viikonloppuisinkin.
On asiakkaita, jotka ovat käyneet alusta alkaen säännöllisesti Heijarin vastaanotolla.
– Joskus parannetaan maailmaan ja mietin, että voinko ottaa rahaakaan, kun samalla tulee juteltua ja purettua mieltä, Heijari naurahtaa.
Yhden uupumuksen läpi käyneenä hän on oppinut, että ei kannata murehtia liikaa. Nykyisin hän lomailee kolme viikkoa heinäkuussa, jolloin asiakkaatkin ovat usein lomalla.
Normaalisti työpäivä alkaa kahdeksalta tai yhdeksältä.
– En kauheasti tee yli kuuden nykyään. Yleensä otan viimeisen asiakkaan viideltä vastaan.
Korona vei ensimmäisen parin kuukauden aikana jopa 90 prosenttia töistä, mutta hiljalleen tilanne palautui normaaliksi.
Heijari patistaa aina asiakkaita liikkumaan. Hän käy itsekin säännöllisesti hieronnassa ja harrastaa liikuntaa muun muassa Kalannin Naisvoimistelijoissa.
– Hankin sähköavustetun pyörän, jotta voi tehdä pidempiäkin lenkkejä, myös kävelylenkkejä ja tanssia harrastava Heijari sanoo.
Oman aikansa vievät myös viisi lastenlasta, joiden kanssa kuluisi varmasti kaikki viikonloput.
Yrittäjänä eläkettä ei ole välttämättä kertynyt samalla tavalla kuin toisella työnantajalla, mutta se ei ole Heijarilla päällimmäisenä mielessä.
– Toivon, että olisin terve ja voisin tehdä töitä pari päivää viikossa, Heijari kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Koulutettu hieroja Niina Heijari
Yrittäjä: Niina Heijari
Yrittäjänä alalla: 22 vuotta
Perustamisvuosi: 1999
Ala: terveys- ja hyvinvointiala
Työntekijöiden määrä: 1
Tässä juttusarjassa esitellään paikallisia pienyrittäjiä muutaman viikon välein. Edellinen yrittäjä haastaa aina seuraavan. Seuraavana vuorossa on Erja Nieminen Lounaspaikka Paussista.