Ruokahävikkiä voi hillitä monin tavoin

0

Ensi viikolla 13.9. – 19.9. vietetään jälleen valtakunnallista hävikkiviikkoa. Viikko kannustaa meitä kaikkia ruokahävikin vähentämiseen.

Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla ruuan kulutusta paremmin tai valmistamalla ja säilyttämällä ruoka toisin. Vaikka ruoka on Suomessa suhteellisen kallista, niin silti sitä heitetään roskiin miljoonia kiloja. Nelihenkinen perhe heittää vuosittain pois syötävää jopa 500 euron edestä.

Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa, tämä vastaa laskennallisesti 33 prosenttia kaikesta Suomen ruokahävikistä. Kokonaan ruokahävikkiä ei voida käytännössä välttää, mutta paremmalla ennakoinnilla, suunnittelulla ja myös säilyttämällä elintarvikkeet oikein olisi mahdollista pienentää ruokahävikkiä melkoisesti.

Käytännön vinkit ruokahävikin vähentämiseen kotona ovat hyvin yksinkertaisia ja helposti toteutettavissa olevia. Mieti ja suunnittele ostokset ja ruuat ennakkoon. Kirjoita kauppalapulle ostettavat tuotteet ja vältä heräteostoksia. Vaikka tuote olisikin tarjouksessa, sitä ei kannata ostaa, jos jo etukäteen tietää varmasti että kyseistä tuotetta ei tule syötyä loppuun esimerkiksi liian suuren pakkauskoon takia.

Selvitä itsellesi ja muille perheenjäsenille viimeisen käyttöpäivän ja parasta ennen -merkintöjen ero elintarvikkeiden kohdalla. Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.

Tärkein keino ruokahävikin vähentämisessä lienee kuitenkin suhtautuminen ns. jämäruokiin. Moni heittää pois kaiken syömättä jääneen ruuan, pohtimatta lainkaan sen jatkojalostusmahdollisuuksia. Tähteeksi jääneet puurot ja muusit voi hyödyntää leivonnassa, kypsistä vihanneksista tulee täyte murekkeeseen tai pohja kastikkeelle ja niin edelleen. Netti on pullollaan vinkkejä erilaisten hävikkiherkkujen valmistamiseen.

Kotitalouksien lisäksi ruokahävikkiä syntyy elintarviketeollisuudessa, kaupassa, ravintoloissa, ruokaloissa ja alkutuotannossa.

Tosin alkutuotannon osuus ruokahävikistä on näistä pienin, vain 11 prosenttia. Hävikkiä syntyy sadonkorjuun aikana, kuljetuksissa, varastoinnin yhteydessä ja osa on luonnollisesti ihmiselle kelpaamattomia tuotannon sivuvirtoja.

Onneksi ruokahävikkiä saadaan kerättyä talteen ja kierrätettyä joko kompostoinnin kautta tai käytettyä energian tuotantoon. Suurinta ruokahukkaa puolestaan on se sekajätteisiin tungettu makaronilaatikko. Siinä valuu tyhjiin kaikki kyseisen elintarvikkeen valmistukseen eri vaiheissa käytetty energia, aika ja lopulta myös raha.

Maija Ala-Jääski

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here