Yritysten työvoimapula pahentunut – Pk-barometrin suhdannekäyrät sojottavat ylöspäin

0
Hanna Munter kertoo, että yrityksistä tulee myös paljon viestiä tiestön huonosta kunnosta. - Verkkokauppakin lisää kumipyöräliikennettä.

Talous

Yrityksillä menee Varsinais-Suomessa nyt hyvin: yrityksillä on kasvuodotuksia ja suhdannenäkymät ovat hyvinkin myönteisiä. Varsinais-Suomen yrittäjät ja Finnvera julkaisivat tuoreen keskiviikkona pk-barometrin, jossa kaikki käyrät osoittavat ylöspäin.

– Ilolla tervehdimme näitä nousujohteisia käyriä, kun on eletty poikkeuksellista aikaa ja yritykset ovat taistelleet pandemian kanssa, toimitusjohtaja Hanna Munter Varsinais-Suomen Yrittäjistä toteaa.

Tilanteessa on kuitenkin nurja kääntöpuoli. Samanaikaisesti kun yritysten tilauskirjat täyttyvät, yrityksillä on huutava osaajapula. Munter arvioi, että työvoimapulasta kärsitään erityisesti Vakka-Suomessa, jossa työttömyys on laskenut Turun seutua rajummin.

Yrittäjillä on murheena myös kustannustason nousu. Erityisen tuntuvaa kustannustason nousu on rakennusalalla.

– Näiden haasteiden pelätään vaikuttavan myös yritysten kasvu- ja kehittämismahdollisuuksiin. Talouden nopean toipumisen ja yritysten omien tuotteiden sekä palveluiden hinnoitteluvaran kasvusta huolimatta pelkona on, että kasvu ei riitä kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua, Munter toteaa.

Munter kertoo esimerkkinä, miten hänelle soitti juuri rakennusalan yrittäjä, joka oli yrittänyt etsiä hitsaajaa. Kun hitsaajaa ei löytynyt, yritys osti työn toiselta yrittäjältä. Sama yrittäjä kertoi, miten kattopellin hinta on noussut 36 prosenttia.

–  Tilauksen kustannusrakenne muuttuu ratkaisevasti jo toimituksen aikana. Tästä johtuen yrityksen kannattavuus voi sukeltaa.

Yrittäjäkentältä on kiirinyt viestiä, että myös ulkomaisen työvoiman saatavuudessa on hankaluutta. Munter lähettää terveisiä viranomaistahoille, että oleskelu- ja työlupien käsittelyä pitäisi saada sujuvammaksi.

– Ihmiset, jotka olisivat tulossa tänne töihin, pitää saada tänne.

Kun mediassa on puhuttu osaajapulasta, kyse ei ole enää edes vain siitä. Munterin mukaan yritykset ottaisivat työntekijöitä ja kouluttaisivat itse, jos vain sellaisia tyyppejä löytyisi. Työvoimapula alkaa siis olla todella tuntuva.

Pk-barometristä selviää, että varsinaissuomalaiset yrittäjät näkevät yleiset suhdannenäkymät kuitenkin huomattavasti myönteisemmin kuin kevään 2021 barometrissä. Suhdanteita kuvaava saldoluku on nyt 21 prosenttia, kun keväällä se oli yhden prosentin.

Alueen yrityksistä 18 prosenttia aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Alueella rahoitusta tarvitaan pääasiassa investointeihin ja kasvun ja kansainvälistymisen edellyttämän käyttöpääomaan. Vain 10 prosenttia varsinaissuomalaisista yrityksistä tarvitsee rahoitusta kireästä suhdannetilanteesta johtuen.

Aluejohtaja Seija Pelkonen Finnverasta sanoo, että tilanne on muuttunut merkittävästi.

– Trendi on hyvä. Yritysluottoja ei enää järjestellä rahoituksella kuten aiemmin. Maksuvaikeuksia oli vuosi sitten 20 prosentilla yrityksistä, nyt enää 14 prosentilla.

– Rahoituksen kysyntä- ja saatavuustilanne on nyt vakaa. Yrityksillä on kasvuun ja investointeihin suuntautuneita rahoitustarpeita ja näihin rahoituksen saatavuus on hyvä. Pankit ovat valmiita rahoittamaan pk-yrityksiä, kun suhdannetilanne on kääntynyt paremmaksi. Luonnollisesti myös Finnvera haluaa olla edistämässä yritysten kasvun hankkeita.

Varsinais-Suomessa yritykset ovat selvinneet koronasta hämmästyttävän hyvin. Kysymykseen, miten koronatuet ovat vastanneet tarpeeseen, pk-barometrin kyselyyn vastanneista 35 prosenttia vastasi hyvin, 45 prosenttia jossain määrin ja 21 prosenttia huonosti.

– Pientä hapuilua on siis ollut, Munter tiivistää.

Syksyn 2021 pk-yritysbarometriin vastasi Varsinais-Suomessa 418 yrittäjää. Heistä 60 prosenttia toimii palvelualalla ja 14 prosenttia kaupan alalla. Vastaajista kahdeksan prosenttia on rakennus- ja 17 prosenttia teollisuusalan yrityksiä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here