Ensi yönä siirrytään virallisesti talviaikaan. Kesäaika päättyy ja siirrymme talvi- eli normaaliaikaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Käytännössä tämä tapahtuu siirtämällä kelloja tunti taaksepäin ensi sunnuntaina 31. lokakuuta kello 4.00 aamuyöllä.
Talviaikaan siirtyminen tapahtuu aina lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäaikaan siirrytään jälleen maaliskuussa, kuukauden viimeisenä sunnuntaina.
Kellojen siirtoon osallistutaan samaan aikaan kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tämä on tärkeää jo rajat ylittävän juna- ja lentoliikenteen kannalta. Ajankohdaksi on valittu sunnuntaiaamuyö siitä syystä, että tuolloin liikenne on vähäisintä ja kellojen siirtämisestä aiheutuu aina vähiten vahinkoa.
Euroopan komissio ehdotti pari vuotta sitten, että kesä- ja talviajasta luovuttaisiin ja jäsenvaltiot saisivat kansallisesti itse päättää minkä ajan ne ottaisivat pysyvään käyttöön.
Suomella ei tällä hetkellä ole virallista kantaa siihen, mikä aika maassa otetaan käyttöön, mikäli talvi- ja kesäajasta luovutaan. Järkevänä on kuitenkin nähty, että samalla aikavyöhykkeellä olevissa maissa olisi sama aika.
Siitä, olisiko kesä- vai talviaika parempi pysyväksi ajaksi, on monta mieltä ja mielipidettä. Asiaa on kysytty niin elinkeinoelämän edustajilta kuin tavallisilta kansalaisiltakin. Kyselyssä talviaika sai hieman enemmän kannatusta.
Käytännön ongelmien ohella kesäajasta luopumista on perusteltu terveyssyillä. Jos eläisimme jatkuvasti talviajassa, olisivat illat maaliskuun lopulta lokakuun lopulle nykyistä hämärämpiä, koska ilta hämärtyisi ja vastaavasti aamu sarastaisi tuntia nykyistä aiemmin. Aiemmin hämärtyvä ilta olisi aikamerkki ihmisen sisäiselle kellolle. Se edistäisi nukahtamista ja voisi siten myös johtaa parempiin yöuniin. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen muistutti pari vuotta sitten julkaistussa artikkelissaan siitä, että suomalaiset kärsivät univaikeuksista useimmiten juuri kesäisin ja iltavirkkujen ja myös univelkaisten osuus on kasvanut. Pysyvään kesäaikaan siirtymisestä olisi odotettavissa, että nämä haitat yleistyisivät tai voimistuisivat edelleen. Ajalla on siis myös kansanterveydellistä merkitystä.
Kelloja siirrellään kesäajasta talviaikaan ja takaisin vielä useamman vuoden ajan, sillä asian käsittely ei ole edennyt EU:n päätöksenteossa odotetulla tavalla. Koronapandemia on osaltaan viivyttänyt kellojen siirtelyä koskevaa keskustelua.
Maija Ala-Jääski