Ensimmäinen hääpäivä Suomessa

0

Suomessa kesällä järjestetään monia häitä. Silloin lämpötila on noin 20 ja sää on erittäin hyvä. Jos minun häät olisivat Suomessa, minäkin haluaisin järjestää ne kesällä, koska kuvista tulee erittäin hyviä silloin. Se on naisten juttu ja nainen vain ymmärtää, miten tärkeitä hääpäivän kuvat ovat.

Marketin edessä on Ruokolanjärvi ja sen edessä on yksi talo. Olin kävelemässä siellä ja näin jonkun hääpäivän. Koronan takia siellä oli vain muutamia ihmisiä, mutta sitä oli kiva katsoa. Näin morsiamen ja sulhasen, joilla oli kauniita hääpukuja. Morsiamella oli valkoinen pitkä mekko ja sulhasella oli musta takki. Silloin toivoin, että minä voin olla suomalaisissa häissä, jotta voin kokea millaista se on.

Onko se samanlaista kuin meidän? Oikeasti, tiedän sen olevan erilainen, mutta millainen se on? Onneksi me saimme kutsun meidän ystävältä heidän hääpäiväänsä. Sulhanen oli nepalilainen ja morsian oli suomalainen.

Ennen häitä me neljä olimme yhdessä syömässä ja nauttimassa. Se oli ihana kuulla, että noin neljä vuotta kestänyt rakkaus oli nyt muuttumassa avioliittoon.

Hääpäivä oli 19. kesäkuuta ja Satakunnassa kirkossa. Me olimme aivan innoissamme, millaista heillä on häissä. Ensin kirkon ovesta tuli Anna ja hänen isänsä. Anna näytti kauniilta, pitkä ja valkoinen mekko, päällä oli huntu ja hänen kätensä oli hänen isänsä kädessä. Noin puoli matkassa kirkon käytävällä Pradeep (sulhanen) tuli ja otti Annan mukaan. Annan isä antoi hänen kätensä Pradeepille ja sen jälkeen molemmat menivät papin luo alttarille. Tuo hetki oli emotionaalista.

Muutaman tunnin ajan heillä oli rukouksia ja lupauksia toisilleen. Välillä kuului musiikkia ja vihdoin Anna ja Pradeep tulivat toisesta ovesta ulos. Jokainen heitti jotain heidän päälleen, en tiedä mitä se oli oikeasti, ehkä riisiä siunaukseksi ja Anna heitti kukan takaisin naimattomille tytöille ja molemmat menivät heidän juhlapaikalleen, joka oli muutaman kilometrin päässä kirkosta.

Juhlissa onnittelimme heitä ja siellä oli peili, jossa oli meidän nimemme. Pöydälläkin oli meidän nimemme ja esittelimme itsemme kaikille ja jokainen esitteli itsensä. Juhlissa oli parin perheistä puheita ja niin paljon lauluja. Siellä oli erittäin herkullista ruokaa, erikoisesti kakkuja, jotka ovat minun suosikkeja.

Kello oli niin paljon, ja meidän piti mennä takaisin, niin otimme kuvan parin kanssa ja sanoin, sori ettemme voi jäädä pidempään. Siellä järjestettiin tietokilpailu, mutta emme ehtineet katsoa sitä.

Mutta kyllä, hääpäivä oli ihana. Kiitos Annalle ja Pradeepille, että me olimme teidän kanssa teidän isossa päivässä.

Pooja Shah

kirjoittaja on muuttanut Uuteenkaupunkiin Nepalista ja opiskellut suomen kieltä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here