Pimeällä autoilijan on vaikeampi, joskus lähes mahdotonta havaita liikenteessä liikkuvia jalankulkijoita tai pyöräilijöitä, ellei heillä ole heijastinta. Heijastin on puettava päälle myös silloin kun liikkuu valaistulla alueella taajamassa, sillä katuvalot eivät aina tee muita liikkujia näkyviksi. Esimerkiksi pimeällä vesisateessa on, usein vielä tummiin vaatteisiin pukeutuneen, jalankulkijan tai pyöräilijän havaitseminen autoilijan näkökulmasta hyvin haastavaa. Kuitenkin Liikenneturvan tekemien seurantojen mukaan vain noin joka toinen jalankulkija käyttää heijastinta liikkuessaan taajamassa pimeän aikaan.
Heijastin on kuitenkin se halvin henkivakuutus, jota jokaisen on syytä käyttää, iästä tai asuinpaikasta riippumatta.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa muistuttaa, että myös heijastin kuluu käytössä ja voi siten menettää heijastavuuttaan. Heijastimen toiminta perustuu siihen, että se heijastaa valon takaisin valolähteelle. Tämän voi testata kotioloissa taskulampun avulla. Mikäli heijastin on naarmuuntunut tai se ei loista valossa kirkkaasti, on sen paikka sekajätteissä eikä käsivarressa.
Autoilijan taas on syytä kriittisesti pohtia omaa näkökykyä. Koska olet viimeksi antanut ammattilaisen tutkia näkösi? Hyvä näkökyky on yksi autoilijan parhaimpia turvavarusteita pimeällä liikuttaessa.
Toinen syksyyn kuuluva, myös liikenteeseen vaikuttava asia on metsästyskauden alkaminen. Hirvieläinten metsästys on kuumimmillaan ja tämä on syytä huomioida myös ratin takana. Jos tienpientareella on metsästyksestä kertova varoituskyltti, niin kannattaa keskittyä ajamiseen satakymmenen prosenttisesti, eikä ole ollenkaan tyhmä idea laskea myös ajonopeutta, mikäli näkyvyys tienvarsille on huono.
Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että sen tien yli juoksevan hirven tai peuran perässä saattaa tielle yllättäen pinkaista myös ajossa oleva koira.
Maija Ala-Jääski