Ilmastonmuutos ja maatalouden vesitalous

0

Silloin kun jatkosota alkoi 80 vuotta takaperin, talvi tuli 9. päivänä lokakuuta. Heikon työvoimatilanteen takia, kun työntekijöinä olivat pääasiassa naiset ja lapset, työt olivat paljon jäljessä ja esimerkiksi melkein kaikki sokerijuurikkaat jäivät nostamatta kärjistäen ennestään vaikeaa elintarviketilannetta jatkosodan alussa.

Nyt talven tulo on siirtynyt paljon yli kuukauden eteenpäin. Mutta ilmastonmuutos on aiheuttanut suuria sateita, jotka ovat ongelma salaojitetuilla pelloilla. Ennen avo-ojitetut pellot olivat tehokkaita pellon kuivatuksessa.

Huolellinen salaojitus on kuitenkin järkevän maatalouden edellytys.

Silloin melkein kaikki Suomen pellot olivat avo-ojitettuja. Kulttuurimaisema oli erilainen avo-ojitettuine peltoineen. Nyt kaikki Suomen pellot on käytännössä salaojitettu. Ensimmäiset salaojat tehtiin käsityönä, kun koneita ei ollut.

Suomen peltojen salaojituksen ”isä” lienee Lauri Keso silloisesta salaojayhdistyksestä. Aluksi salaojituksen malli oli Englannista ja ojien syvyys oli 120–150 senttiä.

Sodan jälkeen professori Pentti Kaitera esitti, että salaojitussyvyyttä voi alentaa huomattavasti matalammaksi, alle metriinkin kustannusten säästämiseksi. Hän piti täälläkin kursseja Vehmaan maamieskoulussa paikallisille viljelijöille.

Matalammat ojat edellyttivät ojatiheyden lisäystä. Silloisen ja myös nykyisen salaojituksen mitoitus perustuu saksalaisen vesi-insinööri Kutterin kaavaan: yksi litra vettä sekunnissa hehtaarille vuorokaudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 8 millin sadetta.

Jos esimerkiksi sataa 35 milliä, niin salaojitus viivyttää kuivatusta yli neljä päivää, kun sen sijaan kunnossa olevan avo-ojan vesi pääsee laskemaan heti. Salaojitus kuitenkin tasoittaa pellon vesitaloutta.

Suuret sateet ovat haittatekijä salaojitetuilla pelloilla kylvö- ja korjuuaikana ja voivat olla satoa alentava tekijä. Salaojitukseen vaikuttaa sama laki kuin kaikkeen muuhunkin tekniikkaan, pieni vika tekee koko järjestelmän käyttökelvottomaksi ja vian löytäminen maan alta voi olla vaikea.

Voimakkaat sateet, mutta myös poikkeukselliset poutajaksot ovat uhka maatalouden vesitaloudelle. Ilmastonmuutoksen tilanne vaikeuttaa peltotyön suunnittelua.

Tämän päivän julkisessa keskustelussa maataloutta arvostellaan monessa asiassa, joihin maatalous ei kuitenkaan ole syyllinen.

Vapaakauppa ja EU:n politiikka ovat ajaneet maatalouden taloudelliseen ahdinkoon. Kun maataloudelta on viety ostovoima, se on aiheuttanut myös kylärakenteen tuhoutumisen.

Suuruuden ekonomia ei myöskään auta tässä, vaan se vaikuttaa kielteisesti maatalouden ekologiaan. Tähän voisi ottaa amerikkalaisen vitsin: Well, meillä kaikki on suurta, meillä suorakulmakin on satakaksikymmentä astetta.

Tehokkuusvaatimuksen tekniikka on uhka maan rakenteelle.

Elintarvikehuolto alkutuotannon osalta on uhattuna.

Ilmastonmuutoksen hallinta on tärkeä asia, mutta se pitäisi hoitaa järkevällä siirtymismallilla, ettei tulisi kansallista talouskatastrofia.

Kauno Pietilä

Kalanti

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here