Kansanedustaja Juha Vikatmaa oli yksi valovoimaisimmista suomalaisista poliitikoista 1970-luvun alussa. Hän pyrki voimallisesti uudistamaan Kokoomusta ja päättämään sen pitkän oppositiotaipaleen. Hän korosti jo puoli vuosisataa sitten myös ympäristönsuojelun ja Euroopan turvallisuuden tärkeyttä.
Juha Vikatmaan merkitystä oikeustieteilijänä, kokoomusaatteen uudistajana, eduskuntapuhujana ja hänen perintöään suomalaisessa politiikassa pohdittiin Eduskuntatutkimuksen keskuksen ja ”Juffen” ystävien järjestämässä seminaarissa Turun yliopistossa perjantaina.
Hänellä oli yhteyksiä myös Uuteenkaupunkiin. Tänne hänen maallinen matkansa myös päättyi vain 33-vuotiaana.
Juha Vikatmaa syntyi vuonna 1941 ja asui lapsuutensa ja nuoruutensa Raumalla, jossa hänen isänsä Ville Vikatmaa toimi seminaarin opettajana.
Myöhemmin hänen vanhempansa muuttivat asumaan Uuteenkaupunkiin, jossa heillä oli jo kesänviettopaikka. Suvulla oli ja on mökki myös Kustavissa.
Hän opiskeli oikeustiedettä Turun yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1970. Sen jälkeen hän toimi yliopistossa rikos- ja prosessioikeuden apulaisprofessorina.
Politiikkaan Juha Vikatmaa lähti vuoden 1968 kunnallisvaaleissa. Kaksi vuotta myöhemmin hänet valittiin äänivyöryllä eduskuntaan ja vuoden 1972 poikkeuksellisissa vaaleissa hänen äänimääränsä kasvoi entisestään, kun hän sai 14 000 ääntä.
Uusikaupunkilaisittain merkittävää on, että hän sai uutena ehdokkaana vuonna 1970 kokoomuslaisista selvästi eniten ääniä myös täällä. Taakse jäivät niin istuvat kansanedustajat kuin paikalliset ehdokkaat. Sama toistui myös seuraavissa vaaleissa.
Vaalimenestys johtui tietenkin ratkaisevasti Juha Vikatmaan persoonasta. Tärkeä tekijä oli myös silloin ainutlaatuinen vaaliorganisaatio ”Juffen rinki”, joka teki tehokasta ja järjestelmällistä työtä ehdokkaansa hyväksi.
Juha Vikatmaa oli yksi – ja näkyvin – kokoomuksen ”Remonttimiehistä”. Keskeisenä vaikuttajana organisaatiossa toiminut Jussi Kaisti kertoi seminaarissa, että Juha Vikatmaa oli loistava johtaja, selvä ”Koskela-tyyppi”.
– Hän ei ollut henkilökohtaisesti vallanhimoinen, vaikka valtaa piti hänen mielestään ottaa, jos haluaa saada jotakin aikaan. Yksi hänen periaatteistaan oli se, että tehdään asiat heti, Jussi Kaisti sanoi.
Historiantutkija Vesa Vares arvioi seminaarissa Juha Vikatmaata kokoomusaatteen uudistajana.
Yksi selkeä tavoite Juha Vikatmaalla oli se, että asioihin pitää päästä vaikuttamaan jarruttamisen sijasta. Kokoomuksesta tuli tehdä yleispuolue, jolle olisivat ominaisia muun muassa yksilökeskeisyys, ristiriitojen sääntely, ideologiakeskeisyys ja sosiaalinen valintatalous. Kokoomus olisi saatava myös Paasikiven-Kekkosen ulkopolitiikan kannalle.
– Ristiriitaa oli siinä, että samalla, kun hän korosti yksilökeskeisyyttä, hän oli valmis näyttämään puolueessa ovea yhteistyökyvyttömille. Hänellä oli myös liian kiire ja liian suuri usko aatteisiin, Vesa Vares pohti.
– Merkittävää on, että Juha Vikatmaa kyseenalaisti kokoomuspoliitikkona jatkuvan talouskasvun ajatuksen. Hänen mielestään se johtaa maapallon resurssien loppumiseen.
Eduskuntapuhujana Juha Vikatmaata arvioinut professori Kari Palonen korosti myös, että tämä kaipasi pitkän tähtäimen toimenpiteitä sekä energian säästämiseksi että vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseksi.
Myös pyhärantalainen kokoomusvaikuttaja Iivo Junkola muistaa, että Juha Vikatmaa puhui Rihtniemessä vuonna 1970 voimakkaasti ympäristönsuojelun puolesta. Kansanedustaja Ilkka Kanerva muistutti lisäksi, että ”Juffe” oli vahvasti puolustamassa Uudenkaupungin saaristoa, kun sitä uhkasi meren likaantuminen.
Ilkka Kanerva puhui seminaarissa Juha Vikatmaan perinnöstä suomalaisessa politiikassa.
– Poikkeuslaki ja EEC-ratkaisu eivät olisi olleet mahdollisia ilman ”Juffen” voimakasta panosta. Hänelle olivat tärkeitä demokratian tila koko maapallolla ja ympäristö- ja ilmastokysymykset. Ja nehän ovat nytkin keskeisiä asioita.
– Hän oli näkijä ja hän oli ennakkoluuloton. Hän uskalsi olla eri mieltä ja oli henkisesti rehellinen. Kokoomuksen sisällä oli valitettavasti pirullisia juonia ”Juffea” vastaan ja häntä iskettiin kovaa.
Juha Vikatmaan elämä päättyi itsemurhaan joulukuun 2. päivänä 1974 Kustavissa. Hän oli kuollessaan vain 33-vuotias. Hänen viimeinen leposijansa on Uudenkaupungin hautausmaalla.
Perjantaisen seminaarin merkeissä laskettiin Juha Vikatmaan haudalle kukat, joiden mukana oli viesti: ”Kunnioittaen. Uskolliset ystävät.”
Matti Jussila
