Junalla Kalarantaan

0

Uudessakaupungissa on mielestäni aina ollut jotain erityistä, mitä monessa muussa pikkukaupungissa ei ole. En kuitenkaan tarkoita autotehdasta tai keskustan historiallisia kohteita, vaan kaupungin keskustan läpi kulkevaa junarataa.

Muistan hyvin sen, miten jo aivan pikkupoikana näin ensimmäisen kerran junan kulkevan ohi Kalarannan seisakkeen. Silloin siinä oli vielä asemarakennus, mutta henkilöjunaliikennettä en ole ollut näkemässä.

Olen kuitenkin onneksi päässyt muutaman kerran matkustamaan erilaisissa radalla liikkuneissa junissa, mm. lättähatussa ja dieselveturin vetämässä ”Usko-Kemppi -junassa”. Vieläkin, kun yksittäinen museojuna tai erikoisjuna saapuu kaupunkiin, menen mielelläni tuota edes siihen Kalarantaan seuraamaan.

Siitä ensimmäisestä junasta lähtien ne ovat kiinnostaneet minua. En osaa sanoa, mikä niissä junissa kiehtoo. Toki kyllä muutkin joukkoliikennevälineet kiinnostavat, joten ehkä niissä on jotain yhteistä.

Veturien ja junien lisäksi myös tasoristeykset ja niiden kellot ovat aina jääneet mieleeni. Nykyäänkin päivänä lounaalla käydessä, käännän kyllä pääni kohti Sorvakon sillan tasoristeystä, kun kuulen kellojen kilkattavan tasoristeyksessä. Veturi kun yleensä kulkee siitä ohitse juuri puolen päivän aikoihin.

Turun ja Uudenkaupungin välisestä rautatiestä on kirjoitettu mielenkiintoinen kirja. Rautatiehistorian asiantuntija Markku Nummelin on kirjoittanut yksityiskohtaisesti radan historiasta ja nykyisyydestä.

Elokuussa tuli kuluneeksi jo 97 vuotta siitä, kun höyryveturin vetämä juna ensimmäistä kertaa saapui Uuteenkaupunkiin. Juhlallisia vihkiäisiä radan valmistumisen johdosta vietettiin seuraavana keväänä. Kohta siis jo sata vuotta sitten.

Rataa ovat kulkeneet niin höyryveturin vetämän junat, moottorikäyttöiset ns. lättähatut, oranssinväriset ns. porkkanajunat ja punaisten dieselveturien vetämät matkustaja- ja tavarajunat.

Viimeistä kertaa säännöllisessä liikenteessä oleva henkilöjuna lähti Uudestakaupungista uutena vuotena 1992. Tämän jälkeen radalla on kulkenut vain lannoitetehtaan tavaraliikennettä.

Taas on tapahtumassa muutoksia tällä radalla. Olemme jo jonkun aikaa voineet seurata, miten radan varteen on pystytetty radan sähköistykseen liittyviä pylväitä ja johtimia. Erilaiset työkoneet ovat ajaneet ohi Kalarannan mennessään Hangonsaaren suuntaan.

Joulukuussa pitäisi radalla kulkea ensimmäinen sähkövoimalla toimiva juna. Silloinkin haluan olla ensimmäisenä katsomassa tuota ihmettä.

Henkilöliikenteen uudelleen aloittamisesta on puhuttu jo kymmeniä vuosia. Viime aikoina ideat lähijunaliikenteestä radalla ovat nousseet pintaan.

Olisihan se hienoa joskus tulla vakiovuorolla junalla Kalarantaan. Jos on harvinaista, että rata kulkee keskustan läpi, niin junalla saapuminen suoraan Kaupunginlahden rantaan on sekin aika ainutlaatuista.

Eero Siivonen

toimittaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here