Taiteilija Susanna Pihlaja kertoo olevansa kausijuhlaintoilija. Tällä hetkellä hän on innoissaan tulevasta Halloweenista ja erityisesti kurpitsalyhtyen kaivertamisesta.
– Tähän aikaan vuodesta toinen minäni eli Kurpitsamatami pääsee valloilleen ja koristelee kotia ja terassiakin Halloween-teemaan sopivaksi. Rakastan kausijuhlia ja naamiaisia, Pihlaja kertoo.
Ensimmäisen kurpitsansa Pihlaja on kaivertanut perheen ja ystävien Halloween-juhliin vuonna 2003. Siitä eteenpäin hän on säännöllisen epäsäännöllisesti kaivertanut kurpitsoita.
– Tämä on melko aikaa vievää hommaa ja tässä tarvitaan myös käsivoimia. Helpon kasvoilla varustetun kurpitsan kaivertamiseen menee pari tuntia, mutta jos näperrän kurpitsan pintaan enemmän yksityiskohtia, niin aikaa saattaa mennä viisikin tuntia, hän kertoo.
Työvälineinä Pihlaja käyttää pihviveistä ja lusikkaa. Kurpitsan pintaa hän saattaa kuvioida myös lino-levyjen kaivertamiseen tarkoitetulla työvälineellä. Mitä ohuemmaksi kurpitsan jaksaa kaivertaa, sen paremmin sieltä hehkuu valo läpi. Toisaalta ohutkuorinen kurpitsa säilyy huonommin.
– Kaiverrustyö vaatii voimaa ja varovaisuutta. Ensimmäiseksi työkseen ei kannata valita kovin kunnianhimoista kuviota, koska tämä on yllättävän vaikeaa, Pihlaja huomauttaa.
Hän kaivertaa itse mieluummin viileässä säilytettyä kurpitsaa, koska huoneenlämpöinen kurpitsa alkaa kypsyä ja pehmetä melko nopeasti.
– Pehmeään massaan tekee helpommin virheitä, eikä valmistakaan kurpitsaa kannata säilyttää sisällä. Se säilyisi parhaiten ulkona pikkupakkasessa, joten omatkin kurpitsani asettelen ulos, Pihlaja lisää.
Kaiverrettavien kurpitsoiden hankkiminen on Pihlajalle ollut tähän mennessä melko yksinkertaista. Hän on joko suoraan yhteydessä kurpitsoita kasvattaviin tiloihin tai sitten hän on huudellut sopivien kurpitsoiden perään Facebookissa.
– Teen yleensä yhden kurpitsahahmon, jolla saattaa olla kasvoillaan hieman hassukin ilme, mutta pelottavia kurpitsoita en osaa tehdä. Toisen kurpitsan teen yleensä vähän taiteellisemmalla silmällä ja kaiverran sen pintaan luonnon eläimiä, syksyn lehtiä tai vaikkapa Tuhkimon hevosvaunut, Pihlaja kuvailee.
Pihlaja haluaa kulkea käsi kädessä luonnon kanssa, joten pimenevä vuodenaika on hänelle samalla väylä rauhoittumiseen.
– Valon väheneminen antaa minulle luvan käpertyä ja tarkkailla itseäni. Marraskuu on monille rankka kuukausi, koska puissa ei ole lehtiä ja oksat muistuttavat luurankoja. Marraskuussa maailmojen rajat hämärtyvät ja silloin on mukava lähteä metsään hiljentymään ja juhlimaan sadonkorjuuta, hän muotoilee.
Pihlaja lisää samaan hengenvetoon, että hän suhtautuu Halloweeniin hieman ristiriitaisesti.
– En jaksa amerikkalaisten Halloweeniin ja Pyhäinpäivään liittämää kaupallista hapatusta, mutta valitsen perinteistä silti parhaat päältä ja liitän ne omaan elämääni, Pihlaja pohtii.
– Tänä syksynä juuri tämä vuodenaika tuntuu hienolta ja erilaiselta, koska nyt saa vähitellen nauttia taas asioista pitkän sulun jälkeen. Olo on pitkästä aikaa toiveikas ja se, jos mikä tuo kurpitsalyhdyn lailla valoa elämään, Pihlaja lisää.
Vinkit kurpitsalyhtyjen tekoon
Valitse kaiverrettavaksi vähintään jalkapallon kokoinen kurpitsa.
Kaivertaminen on helpompaa tehdä suureen kurpitsaan.
Leikkaa puukolla tai veitsellä kurpitsasta kansi pois.
Kaavi kurpitsan liha ja siemenet talteen lusikalla tai kauhalla.
Kurpitsalihasta voi myöhemmin tehdä keittoa.
Piirrä vesiliukoisella tussilla kurpitsan pintaan kuviot.
Kaiverra kuvio esiin viivoja pitkin.
Lyhty säilyy paremmin ulkoilmassa kuin sisällä.
Valmiiksi kaiverretun kurpitsan sisään kannattaa laittaa sähköllä tai patterilla toimivat kausivalot.
Aito kynttilä on paloturvallisuusriski ja se myös kuumentaa kurpitsaa liikaa, joten se menee huonoksi nopeammin.
