Lastensuojeluilmoitukset ja siten myös lastensuojelun asiakasmäärä ovat kasvaneet korona-aikana. Tällä hetkellä U-soten lapsiperhepalveluiden sosiaalityöntekijöillä on 40 prosenttia enemmän asiakkuuksia kuin viime vuonna tähän aikaan. Tilanne on vastaavanlainen ympäri Suomen.
– Viime vuonna tähän mennessä U-soten lastensuojelussa oli hiukan alle 100 asiakkuutta, mutta tänä vuonna tähän mennessä on jo ollut 137. Kannattaa myös muistaa, että suurin osa lastensuojeluilmoituksista ei johda asiakkuuteen, mutta kaikki tilanteet selvitetään ja ohjaamme tarvittaessa eteenpäin, U-soten lapsiperhepalveluiden palveluyksikön esimies, sosiaalityöntekijä Anu Mäkelä kertoo.
Mäkelän mukaan on vaikea arvioida, mikä on tällä hetkellä koronan vaikutusta ja mikä ei. Varmaa on kuitenkin se, että lastensuojelun asiakkuudet olivat kasvussa jo ennen koronaa.
– Toisaalta kaikki koronan ja etäkoulun tuomat vaikutukset eivät varmasti vielä näy meille asti, Mäkelä pohtii.
Viime vuonna tammi–toukokuun välisenä aikana tehtiin kiireellisiä sijoituksia kahdeksan. Tänä vuonna vastaava luku lokakuuhun mennessä oli kolme.
– Muuten on tehty avohuollon vapaaehtoisia sijoituksia. Silloin sovimme yhdessä perheen ja 12 vuotta täyttäneen lapsen kanssa, että jokin haitallinen kierre katkaistaan sijoittamalla lapsi määräajaksi muualle. Tänä vuonna avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset on saatu takaisin koteihinsa ja olemme onnistuneet katkaisemaan haitalliset tilanteet, Mäkelä kuvailee.
Toisinaan lapsen tilanne voi olla sellainen, että perhehoito ei ole mahdollista, jolloin lapsi sijoitetaan lastensuojelulaitokseen.
– Perhehoitopaikkoja koordinoidaan Turusta käsin, mutta lapsi tai nuori pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle kotipaikkakuntaansa, jotta koulunkäynti ei häiriinny ja läheisiin on helpompi pitää yhteyttä, Mäkelä kertoo.
Lastensuojelun asiakkailla voi olla esimerkiksi psyykkistä pahoinvointia ja neuropsykologisia oireita sekä koulunkäyntiongelmia. Usein ongelmat ovat kasautuneet saman lapsen tai nuoren harteille ja hän tai hänen perheensä on alkanut oireilla.
– Lastensuojelutapauksiin ei välttämättä liity lainkaan päihteitä tai kotiväkivaltaa. Nuorten omasta päihteidenkäytöstä tulee yllättävän vähän lastensuojeluilmoituksia, Mäkelä toteaa.
Mäkelän mukaan neuropsykologisia haasteita omaavien ja psyykkisesti huonovointisten lasten määrä on kasvanut jo pidempään. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden haasteita, keskittymisongelmia ja oppimisongelmia.
– Neuropsykologisten haasteiden kanssa eläviä yritetään auttaa aluksi vammaispalveluissa tai perhekeskuksessa, mutta toisinaan he päätyvät lastensuojelun asiakkaiksi, Mäkelä kuvailee.
Maahanmuuttajaväestö kasvaa Uudessakaupungissa ja heitä näkyy myös aiempaa enemmän perhekeskuksen ja lastensuojelun asiakkaina.
– He tulevat usein erilaisesta kulttuurista ja jo se tuo eroja kasvatukseen. Monesti heidän kulttuurissaan on tytöille ja pojille erilaisia sääntöjä ja se vaatii meiltä erityisosaamista ja kulttuurin tuntemista, Mäkelä lisää.
U-soten lastensuojelussa olisi Mäkelän lisäksi virka neljälle sosiaalityöntekijälle, kolmelle perhetyöntekijälle ja yhdelle sosiaaliohjaajalle.
– Neljäs sosiaalityöntekijän virka on kuitenkin ollut viime vuodesta asti täyttämättä. Emme ole saaneet hakemuksia edes sellaisilta, jotka olisi voitu palkata määräaikaisiin sijaisuuksiin. Täällä on kuitenkin ihan kilpailukykyiset sosiaalialan palkat, jos vertaa esimerkiksi Turkuun tai sen lähikuntiin, Mäkelä kertoo.
Sosiaalialan palveluita, esimerkiksi perheohjausta, tukihenkilötyötä, neuropsykiatrista valmennusta tai kotiintehtävää perhekuntoutusta on jouduttu ostamaan ulkopuolelta, joten se lisää toimialueen kustannuksia.
Lastensuojelun asiakkaan keski-ikä U-sotessa on 12 vuotta. Jotkut ovat olleet asiakkaita ihan pikkuvauvoista lähtien, mutta toiset tulevat palveluiden piiriin teini-ikäisenä. Lastensuojelun asiakkuus voi jatkua 25:een ikävuoteen asti. Tosin täysi-ikäisillä kyse on lastensuojelun ja mahdollisen huostaanoton jälkihuollosta.
– Aiemmin lastensuojelun jälkihuolto ulottui 21-vuotiaisiin asti, mutta pari vuotta sitten tuli lakimuutos, joka ulotti sen 25-vuotiaisiin. Se on ehdottomasti hyvä asia, koska jotkut ovat vielä avun tarpeessa, Mäkelä summaa.
Kaupungin sosiaalipalvelujohtaja Marika Lehtinen toteaa, että tehtäessä lastensuojelua, jossa panostetaan palveluiden vaikuttavuuteen, se myös osittain kasvattaa kustannuksia.
– Tarkoituksena on antaa aluksi riittävästi palveluita, jotta niitä voidaan vähentää, kun tilanne parantuu. Lastensuojelussa tulee olla uskallusta satsata avohuollon palveluihin, joiden kautta voidaan ehkäistä mahdollisia sijoituksia, Lehtinen summaa.
– Vaikka meillä on resurssipulaa ja asiakkuudet ovat kasvussa, olemme onnistuneet vastaamaan jokaiseen avunpyyntöön. Asiakkailta saatu palaute on hyvää ja moni on kiitollinen asioiden saamasta käänteestä. Meillä on ihan oikeasti pyrkimys, että jokainen, joka apua tarvitsee, sitä myös saa, Mäkelä jatkaa.
Mäkelä lisäisi resursseja läpi koko sosiaali- ja terveysalan. Se näkyisi lopulta myös lastensuojelussa.
– Jos meillä on peruspalveluissa vajetta, se kaatuu lopulta lastensuojelun syliin. Meiltä puuttuu koulupsykologeja, mutta ylipäätänsä lapsia ja nuoria auttavissa tehtävissä on suuri vaihtuvuus. On aivan selvää, että jossain vaiheessa ongelmat pahenevat ja näkyvät lopulta meillä, Mäkelä huomauttaa.
Mäkelä toivookin, että lastensuojeluun otettaisiin yhteyttä nykyistä aikaisemmin, silloin ongelmat eivät ole ehtineet kasautua ja kriisiytyä.
– Sijoitus ei ole lapsen vika ja asiakkaita on ihan jokaisesta yhteiskuntaluokasta, ihan kenelle tahansa meistä voi tulla yllättävä kriisi, josta ei pääse omin voimin eteenpäin. Sellainen voi olla vaikkapa työttömyys, työuupumus, läheisen kuolema tai kodin palaminen.
– Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässä maassa on hyvin paljon aikuisia, jotka on lapsena sijoitettu pois kotoaan. Heistä on silti kasvanut kunnollisia aikuisia, hän päättää.
Fakta
Tärkeät termit
Lastensuojelutyön käynnistää huoli lapsen hyvinvoinnista, terveydestä tai kehityksestä. Sitä tehdään yhteistyössä perheen ja sen lähiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa.
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä jokainen, joka huomaa lapsen tai nuoren olevan avun tarpeessa. Sosiaalityöntekijään voi ottaa yhteyttä esimerkiksi lapsi tai nuori itse, vanhemmat, sukulaiset tai naapurit.
Suurin osa lastensuojelutyöstä tehdään avohuoltona. Siinä pyritään vahvistamaan perheenjäsenten omia voimavaroja lasten kasvatusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Työskentelymuotoja ovat esimerkiksi keskustelut, neuvottelut, tehostettu perhetyö sekä tukiperhetoiminta.
Tehostetussa perhetyössä työskentelee kolme perhetyöntekijää. Perhetyön tavoitteena on perheen itsenäinen selviytyminen, perheen omatoimisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä perhettä uhkaavien vaarojen torjuminen.
Huostaanotto on lastensuojelutyön viimeinen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Siihen voidaan ryhtyä silloin, kun lapsen terveys ja kehitys uhkaavat vakavasti vaarantua, avohuollon tukitoimenpiteet on todettu riittämättömiksi tai mahdottomiksi toteuttaa ja sijaishuolto on lapsen edun mukaista.
Lähde: U-sote
