Kirjahylly oli aluksi vain pieni nurkkahylly tuvan seinällä tai seinäkaappi, jossa säilytettiin muutamia uskonnollisia kirjoja. Sitä mukaa kuin kirjoja alkoi olla enemmän saatavissa ja niitä pystyttiin ostamaan, tarvittiin myös isompia hyllyjä kirjojen säilyttämiseen.
Kirjat olivat kotien arvotavaraa ja niillä osoitettiin paitsi varallisuutta, myös sivistystä. Kirjahyllyt ja -kaapit olivat täyspuisia, huolella suunniteltuja ja kestäviksi rakennettuja.
Kirjahyllymuodin eräänlainen kliimaksi koettiin 1970-luvulla, kun kauniit kirjakaapit kannettiin ulos ja tilalle tuotiin suuria, usein kolmiosaisia lastulevystä tehtyjä hyllyköitä. Mitä vauraampi talous, sitä komeampi hylly. Hienoimmissa oli lasiovisia baarikaappeja joihin sai valot. Näitä on vielä jäljellä monissa kodeissa.
Jos 70-, 80- tai jopa 90- luvun kirjahyllystä haluaa päästä eroon, on helpointa viedä se suoraan jäteasemalle. Hyllyjä ei huolita edes kierrätyskeskukseen.
– Niitä tarjotaan viikoittain, mutta emme ota, koska ne eivät kulje. Ihmiset ovat tietysti pettyneitä, toiminnanohjaaja Anu Alhanen Uudenkaupungin kierrätyskeskuksesta sanoo.
1950-luvun ja sitä vanhemmat kirjahyllyt ovat kysyttyjä, mutta niitä kierrätyskeskukseen ei tule juuri koskaan, omistajat tietävät niiden arvon ja laittavat hyllyt myyntiin.
– Edes 1990-luvun pyökkihyllyt lasivitriineillä eivät kulje. Kansiohyllyjä sen sijaan menee.
Kirpputorilla on myynnissä paljon kirjoja mutta ei juuri hyllyjä. Tiikkijäljitelmäbaaarikaappikolosseja ei kannata tarjota sinnekään.
– Ainakaan 70-luvun kirjahyllyjä ei oteta, niitä on jouduttu sitten viemään kaatopaikalle. Vanhempia, puisia kirjahyllyjä ostetaan. 50-luvun hyllyt ovat suosittuja, niitä saatan itsekin etsiä huutokaupoista, Petri Partanen kirpputori Kauppapaikasta kertoo.
Uusia huonekaluja myyvä Stemma kertoo samaa tarinaa kirjahyllyistä: niitä ei juuri kysytä, eikä niitä juuri ole myynnissä. Liikkeen perältä löytyy kuitenkin pari tutun näköistä kirjahyllyä.
– Nämä ovat suosittuja vanhoja sarjoja ja niihin ostetaan joskus täydennystä, Helka Tuominen kertoo.
Kokonaisia kolmiosaisia kirjahyllyjä kaupasta ei ole kyselty enää vuosiin. Vitriinikaappeja ja avohyllyköitä sen sijaan menee.
– Vitriinikaapissa voi säilyttää vaikka kirjoja. Mappihyllyjä kirjojen säilytykseen menee aika usein. Niitä ostetaan sekä koteihin että toimistoihin.
Täysin toivotonta kodin entisen ylpeyden myyminen ei sentään ole. Suositussa käytettyjen tavaroiden nettikaupassa on parhaillaan yli tuhat kirjahyllyä myytävänä, monet 70-luvulta. Aina joskus myyjällä käy tuuri.
Sekin kannattaa pitää mielessä, että jokainen vuosikymmen tulee joskus muotiin. Ehkä baarikaapit valoilla ja niiden kylkiäisinä tulevat hyllyköt ovat vielä jonain päivänä haluttuja ja kalliita.
Kommentti: Kirjahylly lastenlapsille
Meillä on aina luettu paljon, myös lapsille. Kun lastenlapsiakin on jo viisi, ääneen lukemista on tullut harjoitettua melkoisesti. Se on mukavaa.
Isommat lastenlapset olivat aikoinaan aina valmiita kuuntelemaan ääneenlukua, melkein mitä tahansa. Myös pienemmät kuuntelevat, mutta eivät joka kerta ilman suostuttelua, jos tarjolla olisi liikkuvaa kuvaa tai ääntä mistä tahansa laitteesta.
Mietin, miten kirjoista voisi tehdä entistä houkuttelevampia ja päätin sitten laittaa lapsille oman kirjahyllyn. Omissa kodeissaan lapsilla on hyllyjä lastenkirjoille, mutta meillä ne ovat tähän asti olleet vähän siellä ja täällä.
Itse hylly on lasiovellinen vitriinikaappi, josta turvallisuuden takia jätettiin lasiovet pois. Kokosin siihen kaikki lastenkirjamme ja ostin muutamia lisää.
Aion vähitellen rakentaa hyllyn niin hauskaksi kuin ikinä pystyn ja huolehtia siitä, että sieltä löytyy aina hyviä ja kiinnostavia kirjoja. Se ei muuten tule edes niin kalliiksi kuin voisi kuvitella: kirpputorit ovat varsinaisia aarreaittoja tässä suhteessa ja kirja-alennusmyynneistä saa uusia kirjoja muutamalla eurolla.
Teksti ja kuvat: Pirkko Varjo
