– Pitkäaikaistyöttömien määrä on korona-aikana kasvanut. Vasta nyt tilanne on jälleen helpottumassa, työikäisten palveluyksikön esimies Teija Ahokas kertoo.
Työllisyyden kuntakokeilua ei ole voitu koronan vuoksi käynnistää suunnitellusti. Pitkäaikaistyöttömiä ei ole saatu esimerkiksi työkokeiluun, kun korona-aikana yrityksiin ei ole ollut pääsyä. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on ollut suljettuna tai ryhmäkokoja on jouduttu pienentämään. Osa asiakkaista on myös pelännyt osallistua työtoimintaan.
Korona on heijastunut myös välillisesti pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen.
– Poikkeusaika iskee eniten niihin ihmisiin, joilla lähtökohtaisestikaan asiat eivät ole olleet parhaalla tolalla.
Ahokas korostaa, että jokaisen pitkäaikaistyöttömän tilanne on erilainen, eikä ketään pitäisi syyllistää työttömyydestä. Esimerkiksi yli 50-vuotiaan on vaikeampi työllistyä kuin nuoremman. Työnhakijalla voi olla työkokemusta, mutta se ei välttämättä vastaa nykytarpeita. Työttöminä työnhakijoina on myös ihmisiä, joiden työkyky ei ole riittävä avoimille työmarkkinoille. Työttömyys voi pitkittyä siis monesta syystä ja korona-aikana polkua työelämään on ollut vaikea rakentaa.
Kaupungille pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näkyy lisääntyvinä kustannuksina, kun työmarkkinatuen kuntaosuus kasvaa. Kunnilta peritään kuntaosuutta niistä työmarkkinatuen saajista, joille on kertynyt yli 300 työmarkkinatukipäivää.
Sosiaalipalvelujohtaja Marika Lehtinen huomauttaa, että työmarkkinatuen kuntaosuus ei kuitenkaan korreloi suoraan pitkäaikaistyöttömyyden kanssa, vaan uutena isona kustannuksena ovat yrittäjät, joille on maksettu työmarkkinatukea.
– Tätä valtio ei ottanut huomioon päätöstä tehdessään. On hyvä, että yrittäjät ovat saaneet työmarkkinatukea, mutta se lisää myös kuntaosuutta.
Yrittäjien osuus on tällä hetkellä noin 30 prosenttia työmarkkinatuen kuntaosuuden kokonaiskustannuksista.
Työmarkkinatukea saaneita yrittäjiä oli esimerkiksi lokakuussa 35 ja syyskuussa 42. Määrä on siis vaihdellut kuukausittain. Kaiken kaikkiaan työmarkkinatukea saaneiden listalla on ollut 128–138 henkilöä, joista varsinaisia pitkäaikaistyöttömiä on noin sata.
Työmarkkinatuen kuntaosuuteen vaikuttavat myös TE-toimiston, kuntakokeilun ja työikäisten palveluyksikön toimenpiteet, kaupungin palkkatukityöllistäminen, Kelan toimenpiteet, osa-aikatyö ja työttömien työnhakijoiden sairaslomat. Yhtä syytä kustannusten nousulle ei siis voida osoittaa.
Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on korona-aikana lisääntynyt, ei tilanne Uudessakaupungissa silti huono ole. Avoimia työpaikkoja on ja koronarajoitusten keventyessä keinot pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi ovat jälleen lisääntyneet. Sosiaalipalveluissa odotetaan paljon esimerkiksi Kaveria ei jätetä -hankkeelta. Hanke on yksi sosiaali- ja terveysministeriön työkykyohjelman 22:sta kehittämishankkeesta.
– Uskon, että hanke on tehokas, kun siinä tuki ohjataan suoraan työnantajalle ja työntekijälle, Lehtinen sanoo.
Hankkeessa on jo kontaktoitu noin 30:ä yritystä. Kontaktit ovat lupaavia, että pitkäaikaistyöttömille löytyisi hyvin työpaikkoja.
Myös nuorten työttömyydessä on myönteinen käänne:
– Nuoret ovat tänä syksynä päässeet hyvin töihin tai opiskelemaan. Kyse on yli 20-vuotiaista nuorista, joten oppivelvollisuuden laajentamisesta tämä ei johdu. Tilanne on muuten parantunut, työllisyysohjaaja Satu Junnila iloitsee.
Fakta
Työllisyyden kuntakokeilu
Kuntakokeilu alkoi 1.3.2021.
Kuntakokeilun asiakkaaksi kuuluvat TE-toimistoon ilmoittautuneet alle 30-vuotiaat ja vieraskieliset työnhakijat sekä hakijat, jotka eivät saa ansiopäivärahaa.
Kuntakokeilussa oli 557 asiakasta 30.9.
Kuntakokeilun työntekijätiimiin kuuluu kolme työllisyysohjaajaa, psykologi ja sosiaaliohjaaja-tiimivastaava.
Kokeilun palveluita ovat työnvälitys, asiantuntija-arvioinnit, ammatti- ja uraohjaus, työ- ja koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, työttömyysedulla tuettu omaehtoinen opiskelu, palkkatuki, starttiraha, kotoutuminen ja kuntouttava työtoiminta.
Kuntakokeilun tilat ovat Mörnen 2. kerroksessa.
