Toissa viikolla sain kunnian toimia lukiolaisten puhetaitokilpailun tuomarina. Se oli ehdottomasti työviikkoni antoisin tapahtuma! Lions-Merettaret järjestivät kilpailun nyt toista kertaa. Tilaisuuteen ei ollut osallistujia eikä yleisöä ruuhkaksi asti, mutta tämä ei himmentänyt puheiden voimaa. Ne olivat vaikuttavia.
Puheen tavoitehan voi olla kuulijoiden viihdyttäminen tai yleisön villitseminen. Puhe voi myös olla puhtaasti faktapohjainen, jolloin yritetään kasvattaa kuulijoiden tietopohjaa. Puheista riipaisevimmat ovat yleensä muistopuheita. Yksi tavanomaisimmista puheista on kiitospuhe.
Yhtä kaikki, oli puheen lajityyppi mikä tahansa puheen perimmäinen tarkoitus on vaikuttaa kuulijaansa. Lähtökohdaksi kannattaa ottaa yleisön tunnistaminen, jonka pohjalta voi sitten suunnitella sisällön ja tarkentaa puheen ydinviestin.
Tämänkertaisen puhetaitokilpailun teemana oli rauha. Puheista oli kuultavissa se, miten lukioikäiset nuoret rakentavat käsityksensä rauhasta. He nostivat esiin rauhan uhkina esimerkiksi keskustelun ääripäistymisen, jossa väreinä on enää musta ja valkoinen. Ihmisten arkisten valintojen vaikutukset muihin ihmisiin ja maapalloon. Vainot, sodat ja kiusaamisen.
Puhetaitokilpailun upeinta antia olivat ne puheenvuorot, joissa annettiin konkreettisia ratkaisuehdotuksia ja motivoitiin kuulijoita työskentelemään hyvän puolesta, rauhan puolesta. Eräs nuorista puhujista nosti esiin kehorauhan käsitteen, joka pelkistetyimmillään tarkoittaa sitä, että kukaan ei saa kommentoida tai arvostella toisen kehoa. Selkeä asia, joka harvoin toteutuu.
Puhetaidossa ja sen avulla vaikuttamisessa on kyse juuri tästä: Tuodaan keskusteluun asioita, joihin halutaan muutosta ja joihin halutaan vaikuttaa.
Toinen nuori puhuja kiteytti rauhan ja ihmisyyden merkityksen toteamalla, että meidän pitää muistaa kohtaamisen merkitys ja muiden ihmisten vaikutus siihen, miten me maailmaa ymmärrämme. Me ihmiset tarvitsemme toisiamme, hän totesi lopuksi. Vahva viesti.
Puhetaitokilpailun aikana ja sen jälkeen huomasin itsekin miettiväni paljon puheen ja vuorovaikutuksen merkitystä minäkuvan ja maailmankuvan rakentajana. Ihminen on monien roolien, päämäärien ja tavoitteiden määrittelemä. Puhetaitoa kehittämällä ja puheen voimaa hyödyntämällä voimme vaikuttaa sisältöihin tavalla, joka mahdollistaa paremman maailman. Jokainen meistä voi vaikuttaa minäkuvaansa ja muokata maailmankuvaansa löytämällä oman äänensä ja hyödyntämällä sen voimaa.
Puhe kannattaa pitää, koska kukaan muu ei välttämättä puhu puolestasi.
Jan Vuorenlaakso
kirjoittaja on
uusikaupunkilainen virkamies