Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Kelloja siirretään aina maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on silloin vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa vähiten haittaa.
Kesä- ja talviajan käyttö on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa. Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Suomi siirtyi Euroopan maista viimeisenä pysyvään kesäaikajärjestelyyn.
Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin EU:ssa yhtenäisesti. Jäsenvaltiot saisivat päättää kansallisesti itse siitä, minkä ajan ne ottaisivat pysyvästi käyttöön. Komission esityksen käsittely EU:n jäsenmaiden kesken on kuitenkin pysähdyksissä, eikä siirtelyn lopettaminen ole todennäköistä lähivuosina. Koronapandemia on osaltaan viivyttänyt kellojen siirtelyä koskevaa keskustelua.
Suomella ei ole tällä hetkellä virallista lopullista kantaa pysyvään aikaan. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä välttää aikavyöhykkeiden pirstaloitumista.
Jos direktiivi hyväksytään, se saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa.