TE-palvelut hakevat useita kymmeniä työntekijöitä eri puolelle Varsinais-Suomea sekä TE-toimistoon että käynnissä oleviin työllistämisen kuntakokeiluihin. Rekrytointien taustalla on suunniteltu siirtyminen niin sanottuun pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin.
Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa yhdistyvät Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yksilöllinen palvelutarpeen arviointi, tiivis työnhaun tuki ja muut palvelut sekä omatoiminen työnhaku.
– Palvelumallin toteuttamiseksi suunnitellun lainsäädännön mukaan asiakkaita tavataan kasvokkain ja haastatellaan huomattavasti useammin kuin voimassa olevien säädösten mukaan. Tämän takia myös henkilökuntaa tarvitaan nykyistä enemmän, Varsinais-Suomen TE-toimiston palvelujohtaja Ullakaisa Nieminen sanoo.
Niemisen mukaan TE-hallinnolle on varattu valtion ensi vuoden budjetissa erillinen määräraha rekrytointia varten.
– Koko valtakunnassa rekrytoidaan noin 1 200 uutta virkailijaa. Varsinais-Suomen osuus on 95 uutta virkaa. TE-toimistolla on toimipaikat Turussa, Uudessakaupungissa, Salossa ja Loimaalla. TE-toimiston virkailijat voivat myös tarvittaessa liikkua toiseen toimipaikkaan, Nieminen summaa.
Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen, jonka luonnoksen mukaan työttömän tulisi hakea neljää työpaikkaa kuukauden aikana. Määrä tosin voi olla tätä pienempi esimerkiksi alueen työmarkkinatilanteen tai työnhakijan työkyvyn takia.
Mikäli työnhakija laiminlyö hakuvelvollisuutensa, hän voi menettää saamansa työttömyysetuuden. Esityksen mukaan ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraisi muistutus, toisesta viiden päivän ja kolmannesta 10 päivän karenssi. Neljännen laiminlyönnin jälkeen etuus lakkaisi toistaiseksi.
– Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi toimista, joilla hallitus uudistaa työnhakijoiden palveluja. Yksilöllinen ja tehokas palvelu lyhentää tutkitusti työttömyysjaksoja. Tähän asti Suomi on laahannut muita Pohjoismaita perässä työllisyyspalveluiden määrässä ja laadussa, mutta tähän tulee nyt korjausliike, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi ministeriön torstain tiedotustilaisuudessa.
Työnhaun laiminlyönnistä seuraisi työssäolovelvoite, eli työttömyysturvan palauttaminen vaatisi määräajan mittaista työntekoa tai osallistumista työllistämistä edistäviin palveluihin. Lakiluonnos myös lyhentäisi jo olemassa olevia karensseja.
– Etuuden maksamisen keskeytys johtuu tapauskohtaisesti työnhakijan menettelystä. Sellainen menettely voi olla esimerkiksi perusteeton irtisanoutuminen, hän ei hae tarjottua työtä tai hän ei toimi työllistymissuunnitelmassa sovituin tavoin, Ullakaisa Nieminen lisää.
Lakiluonnoksen mukaan työnhakijalle järjestetään alkuhaastattelu TE-toimistossa viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Ensitapaamisen jälkeen uusia keskusteluja olisi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana noin kahden viikon välein.
– Tosin tälläkin hetkellä työnhakijoita haastatellaan ja ennen koronaa tavattiin, eikä ketään ohjata suoraan vain nettipalveluiden ääreen. Työnhakija kontaktoidaan aina työnhaun alkaessa, hänen palveluntarpeensa arvioidaan ja hänen kanssaan tehtävässä työllistymissuunnitelmassa sovitaan tarjottavista palveluista ja tehtävistä toimista, Nieminen kertoo.
Niemisen mukaan tällä hetkellä työnhakijan määräaikaishaastattelu tehdään kolmen kuukauden välein, mutta uuden mallin mukaan asiakasta tavattaisiin kuitenkin huomattavasti useammin ja ehkäpä useammin myös kasvokkain.
Ministeriön mukaan keskusteluissa arvioitaisiin nykyistä yksilöllisemmin jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä olisi puutteita, hänen pääsynsä palveluihin nopeutuisi.
– Työnhakija valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Asiantuntija kuitenkin tukisi työnhakijaa sopivien työpaikkojen etsinnässä. Työnhakija raportoisi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä, ministeriön tiedotteessa summataan.
Fakta
Mitä muutoksella haetaan?
Hallituksen työllisyystoimilla tavoitellaan valtakunnallisesti yhteensä 80 000 uutta työllistettyä työntekijää.
Muutos tulee voimaan ensi toukokuussa.
Työllisyysvaikutusten arvioidaan näkyvän vuodesta 2025 alkaen.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö