Hakametsän päiväkodissa toivotetaan hyvät huomenet usealla kielellä.
– Lapsista tuntuu hyvältä kuulla omaa äidinkieltään, S2-opettaja Odetta Lee-Simmons sanoo hymyillen. Hän on yksi uusista Uudenkaupungin varhaiskasvatukseen palkatuista opettajista. S2 tarkoittaa Suomi toisena kielenä -opetusta.
Varhaiskasvatusjohtaja Annina Kiiveri kertoo, että Uudenkaupungin päiväkodeissa alkoi viime vuonna kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Tänä vuonna hanke on jatkunut kehittämistyönä.
Uusikaupunki on saanut hankerahoitusta, joka riittää kesään 2022 asti. Rahoituksella on palkattu päiväkoteihin kaikkiaan seitsemän kieli- ja kulttuurikasvatukseen suuntautunutta työntekijää: kaksi kiertävää S2-opettajaa, yksi S2-esiopettaja sekä neljä S2-ryhmäavustajaa. Lisäksi kaikki erityisopettajat tukevat S2-opetusta.
Vieraskielisen lapsen opetus lähtee kielitason kartoituksesta. Useimmat lapset osaavat vain omaa äidinkieltään. Työ on paljon muutakin kuin suomen kielen opettamista.
– Toimimme ikään kuin porttina suomalaiseen yhteiskuntaan. Neuvomme perheitä monessa asiassa, miten kirjasto toimii ja mitä tehdä, jos lapsi sairastuu ja pitäisi olla töissä, Kiela selittää.
– Kurahousut on hyvä esimerkki siitä, kuinka erilaisia kulttuurit ovat. Monissa kielissä ei ole kurahousuille lainkaan sanaa, siksi päiväkodissa kerrotaan, mistä niitä kurahousuja saa hankittua ja mitä tarkoittaa kerrospukeutuminen, Kiiveri jatkaa.
Päiväkodit voivat käyttää myös tulkkipalvelua, esimerkiksi kun vanhemmat kutsutaan keskustelemaan varhaiskasvatussuunnitelmasta. Tulkki tilataan yleensä Turun tulkkikeskuksesta.
– Mutta kun piti saada joruban tulkki, sitä ei Turusta löytynyt. Tilasimme sitten tulkkipalvelun Helsingistä. Onneksi tulkki voi olla apuna puhelimen tai Teamsin kautta, Kiela kertoo.
Uudenkaupungin päiväkodeissa puhutaan tällä hetkellä 36:ta eri kieltä. Vieraskielisiä lapsia on 113, kun varhaiskasvatuksen piirissä kaikkiaan on noin 600 lasta. Eniten vieraskielisiä lapsia on Hakametsän päiväkodissa, mutta vieraskielisiä on myös muissa päiväkodeissa. Lapsiryhmässä voi olla vain yksi vieraskielinen tai kuten yhdessä lapsiryhmässä, 12 lapsesta 11 puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea.
Seikowin, Kaunisrannan ja Hakametsän päiväkodin johtaja Anne Leppänen vertaa Uudenkaupungin tilannetta Turkuun.
– Täällä tilanne on sikäli erilainen, että perheet tulevat hyvin eri kulttuureista. Meille ei muodostu tänne omia kieliyhteisöjä.
Hakametsän päiväkodissa kaikki tiedotteet lähetetään suomen- ja englanninkielisinä. Tiedotteissa käytetään myös kuvia, sillä päiväkodissa on arvioitu vain noin kolmanneksen vieraskielisistä vanhemmista puhuvan englantia.
Päiväkoti käyttää myös Padlet-sovellusta, jonka kautta vanhemmille voi lähettää kuvia ja lyhyitä viestejä päiväkodin toiminnasta.
Digitaalista materiaalia käytetään myös lasten suomen kielen opetuksessa. Lukulumo-sovelluksessa lapsi voi kuunnella kirjaa suomeksi tai omalla äidinkielellään. Odetta Lee-Simmons korostaa, että päiväkodissa pyritään vahvistamaan myös lapsen omaa äidinkieltä ja kulttuuri-identiteettiä. Tästä syystä on tärkeää, että vanhemmat puhuvat kotona lapselle omaa äidinkieltä ja päiväkodissa käytetään suomea.
Kielitaito ei S2-esiopettaja Ulriikka Aaltosen mielestä ole kuitenkaan se ykkösasia.
– Tärkeintä on opettaa lapsille sosiaalisia taitoja.
Lapset ovat siitä ihania, että leikki sujuu, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan.
– Yhdessä ryhmässä luulimme, että lapset ymmärtävät toistensa kieltä, mutta eivät he ymmärtäneet. Molemmat vain puhuivat omaa äidinkieltään ja hyvin leikki sujui, S2-opettaja Katri Varjonen kertoo.
Jos lapsen suomen kieli ei ala kehittyä, päiväkodissa mietitään, minkälaista erityistukea lapsi tarvitsee. Erityisopettaja Henna Kiela muistuttaa, että muualta muuttaneilla perheillä voi olla taustallaan koviakin kokemuksia.
– Lapsi voi olla traumatisoitunut ja niin voivat olla hänen vanhempansakin. Emme voi tietää, mitä kaikkea perhe on joutunut kokemaan.
Kiiveri on tyytyväinen, että S2-opetusta on voitu antaa lisäresurssina. Hän toivoo hankkeen voivan jatkua pysyvänä toimintana. Se edellyttäisi kaupungilta rahoitusta.
Uudenkaupungin päiväkodeissa on huomioitu myös muista kulttuureista tulleiden lasten uskonto ja ruokavalio ja mietitty, miten esimerkiksi päiväkodin joulujuhla järjestetään niin, että mahdollisimman moni lapsi voisi osallistua.
– Perinteet ovat iso osa kulttuuriamme ja on tärkeää päästä niihin mukaan, mutta jokaisen perheen omaa näkemystä kunnoittaen, Kiiveri sanoo.
Yhtä tärkeää on, että päiväkodeissa tutustutaan myös muualta tulleiden kulttuuriin. Jos ryhmässä on esimerkiksi lapsi, jonka perheessä vietetään ramadanin päätösjuhlaa, ryhmässä puhutaan myös siitä.
– Kaiken toiminnan keskiössä on lasten yksilöllisyys ja osallisuus.
Fakta
S2-opetus
Lapsi opettelee kieltä sekä vuorovaikutustaitoja suomea äidinkielenään puhuvien lasten ja aikuisten parissa.
S2-opetuksen tavoitteena on, että oppija saavuttaa mahdollisimman toimivan suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla.
