Ugissa hyvä ote kotouttamiseen

0

Uudenkaupungin varhaiskasvatukseen on palkattu seitsemän työntekijää tukemaan vieraskielisten lasten suomen kielen oppimista. Kaupunki on saanut tähän opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahoitusta, jota riittää kesään 2022 asti.

Henkilöstölisäys kuulostaa suurelta, mutta niin ovat suuria haasteetkin. Kaupungin päiväkodeissa puhutaan jo 36:ta eri kieltä (US 14.10.) ja vieraskielisiä lapsia on päiväkodeissa 113. Vieraskielisten osuus on tästäkin vielä kasvamassa, sillä tänä vuonna kaupunkiin muuttaneista uusista asukkaista 38 prosenttia on ollut vieraskielisiä.

Myös suurissa kaupungeissa vieraskielisten osuus on suuri, mutta kotouttamisen kannalta tilanne on esimerkiksi Turussa erilainen kuin Uudessakaupungissa. Turkuun on muuttanut samasta maasta useita ihmisiä ja heille on muodostunut nopeasti oma kieliyhteisö ja tukiverkosto. Uudessakaupungissa kieliryhmät taas ovat hyvinkin pieniä. Samankielisiä voi olla vain yksi perhekunta koko kaupungissa. Kuvaavaa on, että kun päiväkoti kutsui vieraskielisen perheen keskustelemaan varhaiskasvatuksen suunnitelmasta, edes Turusta ei löytynyt perheen äidinkieltä puhuvaa tulkkia. Tulkki piti tilata Helsingistä asti. Suurimmat vieraitten kielten ryhmät Uudessakaupungissa ovat arabiaa, venäjää, tigrinjaa, englantia ja puolaa äidinkielenään puhuvat.

Uudessakaupungissa on hyvä ote vieraskielisten perheitten kotouttamiseen. Kun varhaiskasvatukseen on saatu lisäresurssina henkilöstöä näiden perheiden tukemiseen, voidaan ennaltaehkäistä ongelmia, joita muualla on koettu maahanmuuttoon liittyen. Perheet tarvitsevat hyvinkin konkreettista neuvontaa. Päiväkodeissa on opastettu esimerkiksi kerrospukeutumisessa ja mistä saa hankittua lapselle kurahousut. Kaikissa kielissä ei ole edes sanaa kurahousuille, kun lähtömaassa niitä ei ole tarvittu.

Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä hyvä tilanne, kun päiväkodeissa on lisäresurssina palkattua henkilökuntaa, mutta entä hankkeen jälkeen? Kun opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoitus päättyy, vieraskielisten lasten ja perheiden tuen pitäisi jatkua osana normaalia varhaiskasvatusta kaupungin kustannuksella.

Kustannuksia laskiessa kannattaa muistaa, että perheitten hyvä kotoutuminen on satsaus tulevaisuuteen. Sosiaalitoimen toimenpiteet jälkikäteen tulisivat kalliimmiksi.

Teija Uitto