Sunnuntaina uutta oli myös perhekirkon loppulaulu, jonka olin tehnyt nimenomaan kyseistä jumalanpalvelusta varten. Hyvin meni, vaikka jännitti.
Uutta on myös se, että vihdoin voi kokoontua yhteen ja olla melkein normaalisti. Sunnuntaina kirkon jälkeen syötiin makaronilaatikkoa yhdessä. Saatiin olla kasvokkain. Se, että on palattu ikään kuin vanhaan normaaliin, on uutta.
Ihan ei enää edes muista, mitä oli aiemmin. Kun korona sulki kaiken, oli välttämätöntä opetella toimimaan esimerkiksi etäyhteyksien varassa. Nyt on taas välttämätöntä opetella uusia ja hieman niitä vanhojakin toimintatapoja.
Ja sitten oli niitä isompia uusia asioita. Uusi työ. Olen ihminen, joka rakastaa tuttua ja tasaista. Sitä, että asiat ovat kuten ennenkin. On hieman outoa, että siirryin pariksi vuodeksi töihin Uudenkaupungin seurakuntaan. En ole niitä ihmisiä, jotka vaativat jatkuvaa muutosta, jotta elämä on mielekästä. Päinvastoin uudet asiat jännittävät ja stressaavat.
Tiedän, että jos ei koskaan tule mitään uutta, ei elämään tule uusia hyviä asioita. Ehkä joskus muutos aiheuttaa harmaita hiuksia, mutta ihan yhtä lailla muutos voi olla siirtymä kohti parempaa. Oppii uusia toimintatapoja, tutustuu uusiin ihmisiin tai löytää uudet patalaput!
Mynämäen kirkkoherra sanoi minulle, että silloin on mentävä, kun Jumala kutsuu. Tämä lause lohdutti, kun kesällä kirjoitin virkavapaa-anomusta Mynämäen seurakunnalle ja kun ensimmäisen kerran astelin työntekijäkokoukseen Uudenkaupungin seurakunnassa. Uskon, että askeleitani johdattaa ja tietäni varjelee Jumala.
Tämän ajatuksen varassa minun on hieman helpompi kokeilla uutta. Ja täytyy rehellisyyden nimissä myöntää, että siirtoa uuteen työpaikkaan helpotti myös se, että olen täältä kotoisin ja tehnyt kanttoriksi opiskellessani keikkatöitä seurakunnalle. Mutta kuitenkin, uusi työ ja uusi arki.
Vielä en tiedä, mitä kaikkea tulee eteeni uusissa työkuvioissa. Toivon, että minulla on jotain annettavaa tässä seurakunnassa ja parin vuoden päästä jotain vietävää, kun siirryn takaisin Mynämäelle. Tämän oman melkein kuukauden kestäneen muutoksen perusteella uskaltaisin suositella, että uuden kokeilu kyllä virkistää!
Lopuksi vielä vinkki: jos kaipaat juuri nyt jotain uutta, ota yhteyttä. On paljon tilaisuuksia, joissa olisi mukava soittaa ja laulaa seurakuntalaisten kanssa. Ensimmäinen mahdollisuus olisi jo ensi sunnuntaina iltapäivällä Uudessa kirkossa. Ja toisena vinkkinä: jos kaipaat esimerkiksi kauniita villasukkia tai vaikka patalappuja, niin niitä löytyy Pyhämaan seurakuntakodista ja rahatkin menevät hyvään tarkoitukseen.
Anna Putkiranta
Ugin seurakunnan
vs. vastaava kanttori