Vuosia valmisteltu Hornetin korvaaminen uusilla monitoimihävittäjillä on lähestymässä ratkaisuaan, sillä eduskunnan pitäisi vielä tämän vuoden puolella tehdä päätös uudesta konetyypistä. Miljardihanke on edennyt vakaasti kuin juna ja kriittiset puheenvuoroja on kuultu vähän.
Sunnuntaina Ystävyystalolla kuultiin. Äänessä olivat tietokirjailija Pentti Sainio ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho . Heidän mielestään hanke pitäisi keskeyttää ja miettiä uudelleen.
– Miljardit valuvat suoraan amerikkalaisten taskuun ja niillä saadaan tarpeetonta kalustoa. Suomi on täysin USA:n talutusnuorassa ja hankinnan valmistelussa on tehty suoranainen petos jos toinenkin, Sainio totesi.
– Suomi on ollut USA:n talutusnuorassa 1990-luvulta lähtien, jolloin Suomi liittyi Naton rauhankumppanuuushankkeeseen. Siitä alkoi Suomen puolustusvoimien yhtenäistäminen Nato-yhteensopivaksi ja käytännössä Suomi on jo Naton jäsen, Sainio tykitti.
Vaikka valittavasta hävittäjästä ei ole lopullista päätöstä, kohdistuu valinta Sainion mukaan amerikkalaiseen F35-hävittäjään.
Hävittäjien uusintaan johtava prosessi sai alkunsa 2010-luvulla. Nykyisten Hornetien jäljellä olevaa käyttöikää leikattiin ilman todellisia syitä ja niin päästiin siihen, että päätös uusista on tehtävä nyt, ennen kuin Hornetien käyttöikä loppuu.
– Tosiasiassa Horneteilla voidaan turvallisesti lentää vuoteen 2040 asti, päivittämällä vielä 10–15 vuotta pidemmälle. Suomen Hornetien käyttöiäksi lasketaan nyt 4200 lentotuntia, vaikka USA:ssa ja Kanadassa vastaaville aika on yli 8000 tuntia.
Sainion mukaan F35 on hyökkäyskone, tiedusteluun nykypäivänä sopivat parhaiten miehittämättömät lennokit, ilmavalvontaan tutkat ja ilmatorjuntaan ohjukset.
– F35 on ensisijaisesti hyökkäyskone, mutta Suomessa uusia hävittäjiä mainostetaan tarvittavan puolustamiseen. Taustalla tässäkin on USA, joka haluaa Suomesta Naton hyökkäyksen kärkijoukon.
Uusien hävittäjien hinta ei ole tiedossa. Oston lisäksi maksaa niiden pitäminen lentokunnossa, Sainion mukaan ”virallinen” arvio elinkaaren 20 miljardin kokonaiskuluista ei tule riittämään, totuus voi olla jopa 50 miljardia.
– Se on käsittämätön summa asiaan, joka ei tuo turvallisuutta vaan turvattomuutta. Meillä on kohta hienot koneet mutta sairaaloissa ei palvelutasoa, kun talous on muutenkin vaikeuksissa ja valtion velka on kasvanut viime vuosina hurjaa vauhtia.
Sainion mielestä Suomen puolustuskyvyn kannalta parempi ja halvempi vaihtoehto olisi panostaa tykistöön ja maasta ammuttaviin ohjuksiin. Lentokoneilla ei ole ikinä voitettu yhtään sotaa, vaan tykistö on tärkein osa puolustuskykyä.
– Emmekä me ainakaan yli 60 uutta hävittäjää tarvitse, meillä ei ole varaa lentää niin monella, kuten ei kaikilla Horneteillakaan. Kaksi laivueellista eli vajaa 30 konetta riittäisi.
Aikanaan 10 miljardin pankkituesta ja sen tarpeesta käytiin useita kuukausia kestänyttä keskustelua, nyt paljon suuremmasta menoerästä ei juuri puhuta, vaikka se kaikki on hukkaan heitettyä rahaa, pankkituki meni sentään kotimaahan.
Sainio on kirjoittanut useita kirjoja armeijan ja kenraalien vallankäytöstä ja kohta ilmestyy uusin, nimeltään Kansakunta kenraalien käsissä ilmestyy piakkoin. Siinä Sainion mukaan todistetaan aukottomasti, miten kenraalit ovat vedättäneet päättäjiä puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.
Jyrki Yrttiaho on toinen niistä kansanedustajista, joka on julkisesti hankintaa vastaan, ainakin sen nykymuodossa. Hänen mukaansa hanke pitäisi pysäyttää ja tutkia kunnolla, mutta edes keskustelua asiasta ei synny.
– Vuonna 2017 tehtiin hiljainen sopimus, tuleviin hallituksiin ei sellaisella puolueella ole asiaa, joka tätä hanketta ei tue, arvioi Yrttiaho yhdeksi vaisun keskustelun syyksi.
Yrttiahon mukaan Suomen taloustilanne on kuitenkin viime vuosina niin dramaattisesti huonontunut, että jo sen vuoksi hanke pitäisi avata ja tutkia uudelleen.
– Puolustusvoimien budjetti kaksinkertaistuu hävittäjähankintojen vuoksi ja muutenkin yhteiskunta on viime vuosina militarisoitunut. Uudet hävittäjät hankitaan USA:n painostuksesta ja taustalla on mm. sen varautuminen arktisen alueen reviirikiistoihin.
Kymmenen kansanedustajan selvityspyyntö perustuslakivaliokunnalla kaupan valmistelun epäselvyyksistä pysäyttäisi hankkeen, mutta Yrttiaho epäili, että sellaista määrää ei nykyeduskunnasta löydy.
Jussi Arola
