Apuvälinelainaamossa käynti saattaa tulla ajankohtaiseksi, jos iän, sairauden tai onnettomuuden seurauksena toimintakyky on alentunut. Apuvälinelainaamo on maksutonta palvelua, josta välineitä voi lainata lyhyeksi tai pitkäksi ajaksi.
– Apuvälinelainaamon tyypillinen asiakas on hiukan ikääntyneempi työikäinen, joka saattaa tarvita jonkinlaista apuvälinettä liikkumiseen, Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden laatupäällikkö ja terapiapalveluiden palveluyksikön esimies Hanna Nieminen kertoo.
Uudenkaupungin väestö ikääntyy, joten samaa tahtia myös apuvälinelainaamon asiakasmäärät kasvavat.
– Ei käyntimäärissä valtavaa hyppäystä ole, mutta kyllä apuvälineiden tarve selkeästi kasvaa vuodesta toiseen. Ihmiset elävät entistä vanhemmaksi ja heitä hoidetaan kotona aiempaa pidempään. Kotiin siis tarvitaan aiempaa enemmän apuvälineitä, Nieminen sanoo.
Liikkumisen apuvälinettä saatetaan tarvita esimerkiksi tekonivelleikkauksen yhteydessä, kun asiakas tulee noutamaan kyynärsauvoja.
– Osa voi tarvita myös leikkauksen jälkeen hetkellisesti wc-istuimen korotinta tai suihkussa käymisen apuvälineitä, Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden ikäihmisten palvelualueen fysioterapeutti Outi Nurmi lisää.
Apuvälinelainaamon palvelut eivät ole kuitenkaan tarkoitettu vain ikäihmisille, vaan sieltä voi noutaa arkea helpottavia välineitä minkä ikäinen tahansa. Apuvälineitä myönnetään valtakunnallisin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteilla. Lisäksi jokaisen asiakkaan kohdalla tehdään yksilöllinen arviointi toimintakyvystä ja sen rajoitteista.
Tyypillisin apuvälinelainaamosta haettu apuväline on kävelykeppi, kyynärsauvat, pyörätuoli tai rollaattori.
– Myös sukkien pukemiseen tai tavaroiden tarttumiseen haetaan paljon apuvälineitä, Nieminen listaa.
Osa tarvitsee apuvälinettä vaikkapa matkalle viikonlopun yli, toinen tarvitsee apuvälinettään useamman vuoden ajan.
– Teemme jokaisesta asiakkaasta tarvearvion eli haastattelemme heitä oikean apuvälineen selvittämiseksi. Työ on välillä myös vähän sellaista salapoliisityötä, kun selvitämme, että mistä ihmiselle olisi oikeasti apua. Teemme tarvittaessa myös kotikäyntejä, mutta apuvälineiden kuljetuspalveluita meillä ei ole, Nurmi korostaa.
– Kaiken toimintamme perusta on toimintakyvyn ylläpito tai sen edistäminen. Apuvälinelainaamon olemassa olo ei poista ihmisen omaa vastuuta omasta toimintakyvystään ja esimerkiksi kuntoutukseen osallistumisesta, Nieminen lisää.
Usein käy niin, että asiakkaan puolesta apuvälineen hakee joku lähiomainen, silloin terapiapalveluiden fysioterapeutti saattaa lähteä kotikäynnille esimerkiksi oikean koon löytämiseksi.
– Joskus asiakkaan apuvälineongelma on myös sen verran monimutkainen, ettemme saa sitä neljänä päivänä viikossa olevan muutaman tunnin päivystyksen aikana hoidettua ja silloin varaamme asiakkaalle ajan erikseen. Pääsääntöisesti teemme kuitenkin nopean toiminnan palvelua ja asiakas saa tarvitsemansa välineen mukaansa ensikäynnillä. Jokaisen apuvälineen kohdalla neuvomme myös sen, kuinka apuvälinettä käytetään ja katsomme säädöt kohdalleen, Nieminen kuvailee.
Apuvälinelainaamosta lainataan välineitä myös säännöllisen kotihoidon piirissä oleville, omaishoidon asiakkaille tai kotikuunaripalvelun asiakkaille.
– Apuvälinepalveluissa tärkeintä on se, että asiakkaan toimintakyky parantuu välineen avulla, Nieminen kertoo.
U-soten viiden kunnan yhteistoiminta-alueen apuvälinepalvelut on keskitetty Uuteenkaupunkiin. Koko sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden päätoimipaikka on Raisiossa. Sieltä voidaan tarvittaessa tilata vähän erikoisempiakin apuvälineitä, jos niitä ei valmiina omista varastoista löydy.
– Meillä on kuitenkin laajat varastot, jotka kattavat useita huoneita ja varastoja, joten yleensä apuväline löytyy omasta takaa. Hyllyillä on satoja erilaisia tarvikkeita, Nurmi lisää.
Apuvälinelainaamon asiakkaat ovat yleensä tyytyväisiä saamaansa apuun ja palveluun, mutta kehittämisen aihettakin löytyy.
– Opasteet, tilojen saavutettavuus ja lainaamon aukioloajat ovat sellaisia kestopalautteen aiheita. Saavutettavuus kuitenkin paranee, kun muutamme uusiin tiloihin. Aukioloajat ovat pysyneet samana eli kolmena iltapäivänä ja yhtenä aamuna jo pidempään, Nieminen toteaa.
Hän korostaa, että palautteet huomioidaan ja niiden avulla pyritään parantamaan toiminnan laatua. Pahaa mieltä voi aiheutua silloin, kun asiakkaalla on etukäteen tietynlaiset odotukset apuvälineen suhteen, mutta terapeutti arvioikin, ettei hän vielä apuvälinettä tarvitse.
– Me emme pysty apuvälinepalveluissa tuottamaan luksusta, mutta huolehdimme perusarjen sujumisesta, Nieminen lupaa.
Fakta
Apuvälinelainaamo ja terapiapalvelut muuttavat
Apuvälinelainaamo sekä terapiapalvelut muuttavat pois Välskärintien A-sairaalan 3. kerroksesta.
Apuvälinelainaamo toimii torstaista alkaen A-sairaalan K-kerroksessa.
Terapiapalvelut eli fysioterapia, puheterapia, toimintaterapia, kuntoutusohjaus ja ravitsemusterapia muuttavat kahteen eri kerrokseen.
Fysioterapeutit sijoittuvat A-sairaalan K-kerrokseen.
Puhe- ja toimintaterapeutit sekä ravitsemusterapeutti löytyvät jatkossa A-sairaalan P-kerroksesta.
Kuntoutusohjaaja siirtyy A-sairaalan K-kerrokseen.
Lähde: U-sote
Kunnollinen sänky helpottaa ikäihmisen arkea
Apuvälinelainaamosta hankitaan usein myös ikäihmisten sähkösänkyjä ja -nostureita. Näitä tarvitaan usein erityisesti palliatiivisen hoidon vaiheessa.
– Niiden kysyntä on kasvussa, on kuitenkin muistettava, ettemme ole tavaratalo, josta voi hankkia huonekaluja esimerkiksi asunnon vaihtamisen yhteydessä. Sähkösängyillekin on oltava toimintakyvyn rajoitteisiin pohjautuva tarve, ennen kuin sellaisen annamme, Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden laatupäällikkö ja terapiapalveluiden palveluyksikön esimies Hanna Nieminen korostaa.
Niemisen mukaan ikäihmiselle riittää usein hyvärunkoinen puinen seniorisänky. Se on turvallisempi kuin joustinpatja.
– Ikäihminen tarvitsee tukevan patjan ja sellaisen sängyn, josta on helppo nousta ylös. Runkopatja voi olla vanhukselle vaarallinen, koska sängyn reuna joustaa alta pois. Se voi johtaa putoamisiin ja loukkaantumisiin, Nieminen lisää.
Huonekaluliikkeissä myydään monenlaisia sähkötoimisia sänkyjä, mutta niillä ei ole ikäihmisten palvelualueen fysioterapeutti Outi Nurmen mukaan mitään tekoa apuvälineeksi luokiteltavien sähkösänkyjen kanssa.
– Kaupan sähkösäätöiseen sänkyyn voi kiinnittää sänkymerkin omia apuvälineitä, mutta turvallisuussyistä muiden merkkien apuvälineitä ei tulisi käyttää. Sähkösänkyihin tehdyt omat viritykset ovat vaarallisia ikäihmisille, Nurmi lisää.
