
Tämän kuluvan marraskuun 10. päivän iltana Uudenkaupungin Teatterin lavalla Kulttuurikeskus Crusellissa koettiin jännittäviä hetkiä, sillä silloin järjestettiin ensimmäinen casting-tilaisuus syksyllä 2022 ensi-iltaan tulevaa musikaalia Vuonna 85 varten.
Ensimmäiseen castingiin oli paikalle uskaltautunut, tai ehtinyt, seitsemän henkilöä, kaksi miestä ja viisi naista. Mukana oli sekä jo esiintymiskokemusta kartuttaneita että ensikertalaisia.
Musikaalin ohjaajana Uudessakaupungissa vierailee Teatteri PROvinssin taiteellinen johtaja Joonas Suominen , joka oli tarkkailemassa mahdollisia tulevia ohjattaviaan yhdessä Uudenkaupungin Teatterin johtaja Jari Luolamaan ja teatterisihteeri Katja Laineen kanssa.
Omia havaintojaan pianon takaa teki myös Uudenkaupungin kulttuuripalvelujen vastaava Petri Hatakka , joka tulee vastaamaan musikaalin laulajien ja livebändin harjoituttamisesta ja sovituksista.
Alkuesittelyjen jälkeen vuorossa oli liikunnallinen hetki, kun koko ryhmä kutsuttiin lavalle tekemään liikkeitä koreografi Maaret Virtasen johdolla.
– Laulaminen ja liikkuminen on tässä musikaalissa tärkeää myös niin sanotulle ensemblelle, eli muillekin kuin rooleissa oleville, täsmensi ohjaaja Suominen.
Suominen arveli, että kaikkiaan väkeä tarvitaan parisenkymmentä.
– Mitä enemmän joukkokohtauksissa on väkeä, sen paremmalta se näyttää.
Sitten päästiin laulamaan. Koe-esiintymiseen ilmoittautuneet olivat saaneet laululistan, jossa oli Vuonna 85 -musikaalissa esitettäviä kappaleita.
– Otetaan vaan ihan rennosti. Jos menee päin peetä, niin otetaan uudestaan, kannusti Joonas Suominen.
– Ei tämä ole mikään Idols-karsinta, Petri Hatakka lisäsi.
Laulajat saivat käydä salissa laulamassa vuorotellen niin, että toiset eivät olleet kuulemassa.
Suomisen, Luolamaan, Hatakan ja Laineen lisäksi toimittaja pääsi kuitenkin kameroineen ja lehtiöineen todistamaan kahden koe-esiintymiseen osallistuneen laulua. Asianomaisten luvalla.
Kalannissa asuva Jaana Juopperi ja Mirkka Lumminen Vehmaalta olivat nähneet castingista mainoksen ja pohdinnan jälkeen päättivät tulla katsomaan, miten käy.
– Olen aina ollut kiinnostunut teatterista ja tuossa pari vuotta sitten olin Vehmaalla Wanha-Vinkkilän kesäteaterissa mukana näytelmässä Kuntohuumaa kuuma a. Oli tosi hauskaa ja heittäydyin siihen mukaan kaverin houkuttelemana, kertoi Lumminen.
– Tämä musikaali olisi nyt vähän isompi juttu.
Juopperi taas paljasti olleensa teatterijutussa ”ihan kakarana”.
– Olin täällä Uudessakaupungissa mukana Lumikki ja seitsemän pientä kääpiötä -näytelmässä. Olin Nuhanenä. Kouluaikana harrastin myös runonlausuntaa. Sitten homma jäi. Tuli perhettä ja kaikkea. Nyt tulin kokeilemaan kepillä jäätä, jutteli Juopperi.
Jaana Juopperi jatkoi tokaisemalla, että koko elämähän on vähän kuin näytelmää.
– Toimin mielenterveys- ja päihdeohjaajana. Siellä pitää myös tavallaan osata vähän näytellä.
– Ja minä toimin taasen erityisnuorten kanssa, joten vähän sama juttu, lisäsi Mirkka Lumminen.
Naiset väittivät, että lauluääntä ei löydy. Toisella on hieman kuorotaustaa ja sitten on tullut lauleskeltua yksin autossa. Karaokessa on koettu lähinnä kauhun hetkiä.
Juopperi ja Lumminen lauloivat kumpainenkin koelaulussa Eppu Normaalin Tahroja paperilla . Lummista pyydettiin myös vähän irroittelemaan Popedan Kuuma kesä -kappaleen kanssa.
Molemmat saivat kannustavia kommentteja.
Aika näyttää, nähdäänkö heitä lopulta itse musikaalin esiintyjäryhmässä mukana.
Mirkka Lummisen kommentit heti koelaulun jälkeen kuuluivat seuraavasti:
– Hengissä ollaan! Oli se aika kauheeta, mutta ei ihan niin kauheeta… En tiedä miten meni, mutta meni kuitenkin…
Ari Anteroinen