– Tänäkin syksynä olin mukana hirvimetsällä Pyhämaan Sisun porukassa, mutta kaatamatta se tällä kertaa jäi. Mökkinaapuri Jussi Erholmin kanssa meillä on puolestaan tälläkin hetkellä siikarysä meressä. Takavuosina tuli vielä kampeloitakin, mutta niitä ei ole viime vuosina enää näkynyt ja vähissä alkavat olla syksyiset karisiiatkin. Kaiken muun lisäksi meillä on vaivanamme harvinaisen ahne hylje, Railio kertoo.
– Nautin suunnattomasti myös siitä, että saan ikuistaa luonnon kiertoa kamerani linssin läpi. Suosikkiaiheeni ovat ihan kotiovelle asti tulevat eläimet, mutta luonto on muutenkin ehtymätön inspiraationlähde. Minulla on tälläkin hetkellä autossa pari kameraa käyttövalmiina, jos vaikka jotain mielenkiintoista sattuisi eteen. Kuvia otan kesäaikaan päivittäin, hän jatkaa.
Ensimmäisen kameransa Erkki Railio eli raumlaisittain Railion Ane sai isältään jo 1940-luvun lopulla. Raumalle Helsingissä varttuneen nuoren miehen tie toi, kun vanhemmat erosivat ja äiti löysi työpaikan Ammus Oy:stä.
– Raumalla toimin kesäisin paikallisen sanomalehden valokuvaajana. Muistan edelleen kuin eilisen päivän viimeiseksi jääneen komennukseni, joka suuntautui Monnan hautausmaalle merionnettomuudessa kuolleiden nuorten hautajaisiin. Se oli totinen paikka, huokaa Railio.
– Raumalla olin perustamassa myös kahta urheiluseuraa eli pesäpalloon erikoistunutta Feraa 1950-luvun lopulla ja Liiga-Lukkoa SM-liigan perustamisen aikaan 1970-luvun puolivälissä. Pesistä pelasin silloisessa SM-sarjassa asti ja jääkiekossakin kuljin edustuksen mukana vuoden.
Erkki Railion valokuvia on saanut ihailla vuosittaisessa Pyhämaan seinäkalenterissa siitä asti, kun sitä on julkaistu. Tässä vaiheessa voi jo kertoa, että vuoden 2022 kalenterin kannessa on valkoisena kukkiva omenapuun oksa, jonka takaa siintää Pyhämaan uuden kirkon torni. Pikkukuvaan on puolestaan ikuistunut syksyisiä kurpitsoja Pyhämaan risteyksessä.
Pyhämaa-kalenterin julkaisemista on jo pitkään vastannut paikallinen Matkailuyhdistys.
Juristiksi Rauman lyseon jälkeen kouluttautunut Erkki Railio teki pitkän päivätyön niin pankki- kuin rakennusmaailmassakin, kunnes kaikki loppui aivoinfarktiin ja työkyvyttömyyseläkkeeseen vuonna 1991. Työkyvyttömyyseläkkeelle hän jäi seuraavana vuonna YIT:n palkkalistoilta.
– Olin ostanut jo 1970-luvulla kesämökin Pyhämaan edustalta Marikarista, mutta kun vaimo halusi paikan autotien päästä hankimme tämän Kettelin paikan 1990-luvun lopulla. Alun perin täällä oli asunut Fagerströmin perhe, jonka jälkeläisiin kuuluvan Veikko Luvejärven kanssa tehtiin kaupat.
– Vanhat rakennukset olivat siksi heikossa kunnossa, että rakensimme itse hirsitalon kodiksemme ja pikkuhiljaa tontille on noussut muitakin rakennuksia, Railio selvittää.
Syy siihen, miksi Railio päätti vaihtaa kirjat Raumalta Uuteenkaupunkiin on raadollinen. Kysymys on lähimmästä tehohoitoa antavasta sairaalasta.
– Saatuani sydäninfarktin vuosituhannen alussa minut vietiin ensin Rauman sairaalaan ja sieltä saman tien Poriin. Porissa tuomio oli tyly eli leikkaus ei enää kannata. Sain kuitenkin aikani intettyäni itselleni ambulanssikyydin Turkuun Tyksiin ja siellä leikkaus käynnistyi välittömästi. Jos olisin ollut silloin ukilainen, ei olisi tarvinnut koukata Porissa kuolemantuomiota hakemassa.
Asko Tanhuanpää
