Heikki Wala: Rauha on kaiken lähtökohta

0
Heikki Wala oli Bosniassa rauhanturvaajana vuosina 1999–2007.
Tämä haastattelu on tehty 19. marraskuuta ja haastattelu jäi odottamaan Heikki Walan hyväksyntää. Sairaus vei hänet kuitenkin odotettua nopeammin, eikä hän ehtinyt juttua tarkistaa. Omaisten pyynnöstä kuitenkin julkaisemme jutun.

 

Balkanilla on tunnelma jälleen kuumentunut. YK on varoittanut, että Bosnia ja Hertsegovinan serbijohtaja Milorad Dodik pyrkii irtautumaan rauhansopimuksesta.

Bosniassa rauhanturvaajana ollut Heikki Wala on seurannut uutisia samalla, kun hän käy omaa hiljaista taisteluaan. Walalla on todettu pitkälle kehittynyt munuaissyöpä. Hoidot aloitettiin kolme kuukautta sitten.

– Kivut on saatu kuriin, mutta onhan tämä tämmöistä, hän toteaa.

Rauhanturvaajana vuosina 1999–2007 hän oppi elämään vaikeissa tilanteissa ja kohtaamaan asiat realistisesti. Aluksi Wala toimi yhteysupseerina paikallisen armeijan, YK:n ja poliisin välillä. Sittemmin hän sai johdettavakseen suomalaisen siviilikriisinhallintajoukon Bosniassa. Wala sijoittui Dobojnin kanttooniin, jossa on 13 kuntaa.

Siviilikriisinhallintajoukko auttoi kaupunkeja, kyliä ja ihmisiä rauhansopimuksen jälkeisessä tilanteessa rakentamaan yhteiskuntaa tolpilleen. Bosniassa oli tuhottu sodan aikana kaikkiaan noin puoli miljoonaa taloa. Esimerkiksi Pesicin kylän 58 talosta oli tuhottu lähes kaikki, vain kolme taloa oli säilynyt.

– Ihmiset ajettiin pois kodeistaan väärän uskonnon vuoksi. Pakolaisia oli Bosniassa ja noin miljoona ihmistä lähti pakolaisina ulkomaille, Wala kertoo. Pakolaisia päätyi eniten Saksaan, mutta myös Suomeen. Kun rauhansopimus syntyi, paenneista kaksi kolmasosaa halusi palata kotiin.

Pakolaisista Wala havaitsi sen, että helpointa palaaminen oli niille, jotka olivat jääneet lähialueille. Hänestä pakolaispolitiikkaa pitäisikin hoitaa niin, että sotaa pakeneville rakennetaan pakolaisleiri mahdollisimman lähelle.

– Leiri pitäisi sitten vain varustaa ja rakentaa niin, että siellä pystyy elämään. YK lupaa apua, mutta valitettavasti apu jää usein kolmannekseen luvatusta.

Afganistan on Walan mielestä hyvä esimerkki siitä, miten kaiken pohjana on rauha. Jos jossain jää vielä kytemään, tilanne riistäytyy helposti uudestaan, kuten kävi Afganistanissa.

– Siellä tehty työ valui nopeasti hukkaan.

Bosnia ja Hertsegovinassa on Walan mielestä kyse tällä hetkellä Dodikin uhoamisesta. Rauhansopimuksen jälkeen maahan rakentui hallintohimmeli, jota tavallisen uutisia seuraavan ihmisen on vaikea hahmottaa.

– Maa jaettiin kahtia, federaatioon ja serbitasavaltaan. Sen lisäksi on pieni puolueeton Brckan alue. Johdossa on kolme presidenttiä, serbien, kroaattien ja muslimien ja heidän pitäisi kierrättää valtaa.

Presidentin valintaan vaikuttaa, mikä puolue saa kannatusta.

– Nyt ovat serbinationalistit vallassa ja se vaikuttaa tilanteeseen. Maltillisimpia tällä hetkellä ovat muslimit, hän arvioi.

Tilanne on haastava, mutta Walan mukaan samanlaista on ollut viimeiset 25 vuotta.

Walalla on säilynyt suhde Bosniaan ja siellä asuviin, sillä hänellä on talo Pesicin kylästä. Talon ympärillä on vehmas puutarha ja naapurustossa ystävällistä väkeä.

Pesicissä tiedetään Suomesta kaupunki nimeltä Uusikaupunki. Rauhanturvaajat osallistuivat kylän uudelleen rakentamiseen ja vuonna 6.12.2001 pidettiin juhlatkin, kun kylään valmistui 120 taloa. Kahden talon seinällä on laatta, jossa kerrotaan, että Uudenkaupungin kaupunki on osallistunut talojen rakennuttamiseen. Wala oli anonut Uudeltakaupungilta rahaa Bosnian jälleenrakentamiseen ja valtuusto myönsi 90 000 markan määrärahan.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here