Kirjasto vaatii perusteellisen korjauksen – Purkutyöt laajenevat, kun rakennuksen rakenteita on tutkittu

0
Lastenosastosta remontoidaan tila aikuistenosastolle, joka toimii kaupunkilaisten olohuoneena, vs. kirjastotoimenjohtaja Salla Mäkinen kertoo.

Uudenkaupungin kirjastotalossa hurisevat puhalluslaitteet, jotka pitävät rakennusta lämpimänä ja kuivana. Talosta on purettu patterit ja ilmastointi. Sisällä on muutenkin tyhjää, näkyvillä on vain puhkottuja seiniä ja avattuja lattioita. Kakluunit on peitetty suojalevyin.

Rakennuksen ulkopuolella on kummasteltu, miksi remontti ei jo etene, miksi työmiehiä ei näy.

– Kirjastossa on tehty purkutöitä ja tutkittu rakenteita. Nyt odotetaan ulkoseinien tutkimustulosta ennen kuin voimme suunnitella, miten remontissa edetään, kaupungin hanke- ja rakennussuunnittelija Virpi Tervonen kertoo.

Se on jo selvää, että kirjastossa on ongelmakohtia enemmän kuin tiedettiin. Kirjastosta oli alun perin tarkoitus poistaa linoleum- ja muovimatot ja sen jälkeen kunnostaa niiden alla olevat lautalattiat. Nyt 1980-luvun alun puulattia joudutaan purkamaan, sillä selvityksen mukaan laudoissa on epäpuhtauksia ja myöskään niiden alla olevia rakenteita ei uskalleta jättää sinne mahdollisten kosteusongelmien takia. Vain lastenosaston suuren salin lautalattia voidaan säilyttää, koska sitä ei ole missään vaiheessa uusittu. Vuonna 1901 rakennettu sali on muutenkin säilyttänyt pääosin alkuperäisen ilmeensä.

– Kirjastoa korjataan sillä periaatteella, että mahdollisimman paljon säästetään, Tervonen sanoo. Purkutöiden edetessä on selvinnyt, että purettavaa on kuitenkin enemmän mitä odotettiin. Parhaillaan tutkitaan, kuinka paljon esimerkiksi ulkoseiniä pitää purkaa ja missä kunnossa hirsirakenne ja eristeet ovat.

– Ulkoseinissä on hirren päällä kymmenen senttiä mineraalivillaa, muovia ja kipsilevyt, Tervonen kertoo rakenteesta. Kun takavuosina on tiivistetty taloa, samalla on aiheutettu tilanne, ettei hirsirakenne pääse hengittämään. Siitä ovat saaneet osittain alkunsa sisäilmaongelmat, samoin kuin ilmastoinnista.

Nyt näitä 70- ja 80-luvun remonttien jälkiä korjataan, eikä korjaus ole aivan vaatimaton. Kirjastotalo vaatii perusteellisen remontin.

– Vaihtoehtona olisi tehdä pientä pintaremonttia, mutta siinä ei ole mitään järkeä. Kun kerran korjataan, niin tehdään se sitten kunnolla ja terveesti, että rakennus kestää seuraavatkin sata vuotta, Tervonen sanoo.

Kaupungilla liikkuu sitkeä huhu, että kirjaston remonttia viivytetään tahallisesti, jotta kirjasto voitaisiin siirtää monitoimijatalo Wintteriin. Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellénin mukaan huhussa ei ole mitään perää. Kaupunginvaltuustohan on päättänyt, että kirjasto jää paikoilleen.

– Eihän kirjasto Wintteriin edes mahtuisi. Jos sinne rakennettaisiin kirjastolle uudet tilat, tarvittaisiin rahaa vielä 40 miljoonaa euroa lisää.

– Sellaista ei missään nimessä tehdä. Kirjasto kuuluu kaupungin keskustaan. Sen on oltava eri-ikäisten saavutettavissa, myös Tervonen torppaa huhupuheita.

Myös kirjastotoimenjohtaja Salla Mäkinen vahvistaa, että kirjasto pysyy keskustassa – nimenomaan siksi rakennuksessa tehdään nyt perusteellinen korjaus.

Kirjaston sisällä tehdään korjausten lisäksi myös tilamuutoksia. Lehtilukusaliin rakennetaan oviaukko, jotta omatoimikirjaston aukioloaikoina, esimerkiksi viikonloppuisin, pääsee lukemaan lehtiä.

Entiseen lastenosaston suureen saliin on tulossa aikuisten kaunokirjallisuutta.

– Tilasta tulee viihtyisä kaupunkilaisten olohuone, Tervonen lupaa.

Lasten ja nuorten osasto siirtyy Alisenkadun puolelle. Tilaan pääsee myös oman sisäänkäynnin kautta, mutta esteetön kulku on jatkossakin talon keskiosasta.

Loppuvuosi menee kirjastotalon rakenneselvityksiin ja korjauksen suunnitteluun, kun kaikki ongelmakohdat ovat tiedossa. Arvela-Hellénin mukaan korjausurakka kilpailutetaan ensi vuoden alussa ja remonttiin menee noin 10 kuukautta.

– Olemme väistötiloissa kirjaston korjauksen valmistumiseen asti. Toiminta väistötilassa sujuu ihan hyvin. Sen olemme huomanneet, että kirjavaraukset ovat lisääntyneet, kun väistötiloissa on oleskelutilaa vähemmän, Mäkinen sanoo.

Kirjastotalo



Rakennettu alunperin Uudenkaupungin yhteislyseon käyttöön.

Rakennuksen vanhin osa (sali ja kaksi kamaria Rauhankadun ja Alisenkadun kulmauksessa) rakennettu 1854, laajennus 1886 sekä toinen laajennus Rantakadun suuntaan 1901.

Rakennuksessa tehty remonttia ja muutostöitä 1970- ja 80-luvuilla. 1997 puulattioita päällystetty linoleum- ja muovimatoilla.

Kirjasto tuli taloon 1957, kirjaston pinta-ala oli aluksi vain 188,5 neliötä, myös kansalaisopisto toimi talossa. 80-luvun remontin jälkeen kirjaston pinta-ala kasvoi 1071 neliöön. 2000-luvulla rakennuksessa on korjattu ongelmakohtia.

Merituulikodissa vastaavia haasteita

Kaupungin korjauslistalla on myös tehostetun palveluasumisen yksikkö Merituulikoti. Hanke- ja rakennussuunnittelija Virpi Tervonen kertoo, että Merituulikoti on samaa ikäluokkaa kuin kirjastotalo ja myös sitä on kunnostettu 80-luvulla.

– Alan ammattilaisena on ollut kiinnostavaa havaita, että molemmissa rakennuksissa on samantyyppisiä ongelmia.

Menneinä vuosikymmeninä rakennuksia tiivistettiin lisäämällä hirsirakenteiden sisäpuolelle villaa ja muovia. Rakenteisiin on kertynyt kosteutta, mikä taas on aiheuttanut sisäilmaongelmia.

– Esimerkiksi kirjastotalon ongelmia ei saada kuntoon uudistamalla vain ilmanvaihtoa. Aina jostain raosta kuitenkin pääsee haitallisia aineita sisäilmaan, siksi rakenne on korjattava kunnolla, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén sanoo.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here