Korisliigan runkosarjan ensimmäinen kierros on pelattu ja tällä hetkellä käynnissä on maajoukkuetauko. Kerrotaan positiiviset asiat aluksi: kausi on saatu vietyä läpi toistaiseksi ilman koronan aiheuttamaa ottelusiirtoa. Vielä hienompaa on se, että yleisö on löytänyt tiensä takaisin katsomoon. Koronapassit yleistyvät myös urheilutapahtumissa, mutta ainakaan ei tarvitse pelata tyhjille tai rajoitetuille katsomoille.
Korihaiden alkukautta ei voi valitettavasti laskea positiivisten asioiden joukkoon. Turha sitä on kierrellä ja kaarrella: se on ollut tuloksellisesti iso pettymys.
12:sta ottelusta haiparvi on voittanut vain yhden ja on yksin sarjan viimeisellä sijalla. Sijan edellä oleva Bisons on neljän pisteen päässä, ja se tärkeä ensimmäinen keskinäinen ottelu meni loimaalaisille 20 pisteen erolla. Koriero näyttelee tälläkin kaudella isoa roolia, kun lopullisia sijoituksia jaetaan, joten mitä pitemmälle kausi etenee sitä tarkemmin keskitytään tärkeimpien kilpakumppanien korieroon.
Miksi Korihaiden sarjasijoitus on jälleen kerran tämä?
Bojan Sarcevic palasi Uuteenkaupunkiin ja moni ajatteli, että nyt Korihait nousee automaattisesti sarjan keskikastiin. Valitettavasti asia ei ole näin yksinkertaista.
Sarcevic on huippupelaaja, joka on yksi kaikkien aikojen parhaimmista takamiehistä. Sarcevic jakaa palloa joukkuekavereille, mutta se on vaikeaa, jos joukkueesta ei löydy edunluojia, joita ruokkia Sarcevicin syötöillä.
Katseet kiinnittyvät edunluojien osalta etenkin ulkomaalaisvahvistuksiin. Unique McLean väläytteli ajoittain potentiaaliaan, mutta oli liian ailahteleva. Tulokasstatus näkyi hänen otteisiin liian usein turhautumisina ja puolustustyöskentelyssä oli myös puutteita.
Takamiehen ja sisäpelaajan yhteensopivuus ovat isossa roolissa missä tahansa menestyvässä joukkueessa. Sarcevicin tasoinen syöttökone tarvitsee parikseen hyvin korille rullaavan vitospaikan pelaajan, jota hyödyntää skriinitilanteissa. Deng Riakin kanssa Korihait ei ole onnistunut saamaan tarvittavaa etua Sarcevcin kanssa. Riak on yksinkertaisesti liian heikko tähän sarjaan, vaikka on erittäin pidetty ihminen joukkueen keskuudessa.
Sisäpelin olemattomuus on ollut yksi Korihaiden suurimmista murheenkryyneistä. Hyökkäys on hyppyheittopitoista ja puolustuspäässä Korihaita vastaan tehdään suhteessa enemmän pisteitä kolmen sekunnin alueelta kuin kaarelta.
Pelaajabudjetti rajoittaa seuran ulkomaalaishankintoja. Korihailla on sarjan pienin palkkabudjetti, ja vaikka se ei koko totuutta selitä vahvistusten tasosta, on se silti merkittävä selitys sille.
Jalen Jackson on osoittanut olevansa ammattilaispelaaja, joka tuo tehoja tilastoihin illasta toiseen. Mitchell Smith on urheilullinen pelaaja, jonka todellinen taso punnitaan maaotteluntauon jälkeen. Toivottavasti myös etsinnässä olevasta korinaluspelaajasta saadaan tarvittavaa vahvistusta sisäpeliin.
Nappiin ei ole mennyt, ja tässä tilanteessa kaikki ovat varmasti katsoneet peiliin ja miettineet, mitä voisi parantaa ja tehdä toisin.
Kauden päätteeksi viimeinen joukkue putoaa divisioona A:han, joten nyt, maajoukkuetauolla, on hyvä hetki tehdä muutokset ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Vielä on 20 ottelua jäljellä eikä mitään ole vielä lopullisesti ratkaistu.
Mutta hutilyönteihin ei ole enää varaa.
Eero Siivonen