Koronapotilaiden sairaalahoidon tarve ennätyskorkea – Tehohoitopaikkojen kuormitus uhka Tyksin muille leikkauksille

0
Tehopotilaan kääntäminen vatsalleen on moniammatillista, virheetöntä yhteistyötä vaativa prosessi. Jokaisella on käännön aikana oma tehtävänsä ja ajoituksen on oltava sekunnilleen kohdillaan. Potilaan molemmilla puolilla on kolme hoitajaa ja päädyssä lääkäri huolehtimassa, että intubaatioputki ja sentraalinen kanyyli pysyvät paikallaan. Kuva: Patricia Bertényi/Tyks

Vuosi sitten keväällä alkaneen koronapandemian aikana Tyksin tehohoito-osastolla on hoidettu 110 koronapotilasta. Perjantaina Tyksissä oli viisi koronaan liittyvää tehohoitopotilasta ja 11 koronapotilasta vuodeosastolla. Varsinais-Suomen koronailmaantuvuusluku on tällä hetkellä 270.

– Koronatartuntojen määrä on tällä hetkellä voimakkaassa nousussa, eikä ole näköpiirissä, että sairaaloiden kuormitus olisi vähenemässä. Tällä hetkellä on ruuhkaa myös alueen perusterveydenhuollon muissa yksiköissä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.

Myös U-soten alueen tehohoitoa vaativat potilaat toimitetaan Tyksin kantasairaalaan Turkuun. Tyksissä potilaan keskimääräinen aika tehohoidossa on 11 vuorokautta. Vuorokausi tehohoitoa maksaa yhteiskunnalle noin 3 000 euroa, joten keskimääräinen lasku yhden, tehohoitoa vaativan, koronapotilaan hoidosta on noin 33 000 euroa. Tämän lisäksi mahdollinen muu sairaalahoito ja toipilasaika tuovat edelleen lisäkustannuksia.

– Tällä hetkellä sairaalahoidon tarve on suurin koko korona-aikana, koska tehohoitoon tulevien määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen kolmen viikon aikana. Tällä hetkellä liki 70 prosenttia hoidossa olevista on rokottamattomia, Tyksin teho-osaston ylilääkärin, dosentti Mika Valtonen sanoo.

Tehohoidon kuolleisuus koronapotilailla on Tyksissä noin 11 prosenttia. Keskimääräinen ikä tehohoidossa olleelle koronapotilaalle Tyksissä on 52 vuotta. Heistä 70 prosenttia on ollut miehiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n mukaan rokottamattomilla on 19 kertaa suurempi riski joutua sairaalahoitoon kuin rokotetuilla. Tehohoitoon joutumisen vaara on rokottamattomalla 33-kertainen. Tyksin teho-osaston ylilääkäri Valtosen mielestä rokottamattomien tulisi ottaa rokote.

– Se on ihan selvä, että kaikilla rokotteilla voi olla jotain sivuvaikutuksia, mutta niiden riski on ihan eri luokkaa, kuin vakavan koronataudin uhka, Valtonen korostaa.

Teho-osaston hoitajat menossa koronapotilaiden luokse suojavarusteissaan. Kuva: Patricia Bertényi/Tyks

Syys–marraskuun 2021 aikana Tyksin teho-osastolla on ollut 35 koronapotilasta, joista neljällä on ollut kaksi rokotetta. Näistä neljästä kolme on ollut lähemmäs 70-vuotiaita ja jokaisella heistä on ollut vakavia perussairauksia.

– Toisin sanoen 89 prosenttia tehohoidon koronapotilaista on ollut rokottamattomia nyt syyskuusta tähän päivään asti, Valtonen sanoo.

– Rokottautuminen on ainoa tie ulos koronan tuomasta tilanteesta, sitä toista vaihtoehtoa en halua edes käydä läpi, Pietilä summaa.

Rokotettujenkin määrä sairaalassa tulee Valtosen mielestä väistämättä kasvamaan. Sairautta on paljon liikkeellä ja joka tapauksessa osa joutuu sairaalahoitoon.

– Heillä on usein joku selittävä tekijä, kuten korkea ikä tai merkittäviä perussairauksia. Jos on perusterve, kahdesti rokotettu, 60-vuotias tai nuorempi, niin riski joutua tehohoitoon koronan takia on kyllä pieni, Valtonen summaa.

Niin kutsuttuun raskaaseen tehohoitoon on Suomessa tällä hetkellä käytössä noin 250 paikkaa. Koko Suomessa on arvioitu, että omista paikoista maksimissaan 20 prosenttia voidaan osoittaa koronapotilaille ilman merkittävää haittaa muille tehohoitoa tarvitseville potilaille.

Suomessa tämä tarkoittaa siis 50:ttä koronapotilasta tehohoidossa. Se tarkoittaa esimerkiksi Helsingissä 15:ttä potilasta ja Tyksissä 5:ttä potilasta.

– Meillä on Tyksissä normaalisti 24 tehohoitopaikkaa, mutta meillä on ollut koko syksyn, sekä koronan, että hoitajaresurssiongelman takia, vain 20 tehohoitopaikkaa auki. Meillä on siis neljä paikkaa vähemmän kuin normaalisti. Viisi koronapotilasta kuormittaa osastoamme sen vuoksi jo merkittävästi, Valtonen sanoo.

–  Aika monella tehohoidosta kotiutuneella potilaalla on ollut jälkeen päin ajatus, että olisi se rokote kannattanut sittenkin ottaa, Tyksin teho-osaston erikoissairaanhoitaja Sara Laine kertoo.

Tyksissä on tähän mennessä siirretty kymmenkunta tehohoitoa vaativaa leikkausta tehopaikkapulan takia ja uhka jatkuu edelleen. Valtosen mukaan muut sairaat joutuvat sijaiskärsijöiksi, koska koronapotilaat vievät tehohoitopaikat.

– Olemme joutuneet siirtämään eteenpäin vaativia leikkauksia, kuten neurokirurgisia toimenpiteitä, syöpäleikkauksia ja sydänkirurgiaa. Tällä viikolla olemme siirtäneet teho-osaston kuormituksen takia noin viisi leikkausta, Pietilä lisää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here