Liikekeskustan kehittämistä on jatkettava

0

Kaupungin liikekeskustan kehittämisestä on puhuttu vuosikymmeniä ja töihin on vihdoin päästy tänä syksynä. Nyt työn alla on Alisellakadulla Koulukadun ja Sepänkadun välinen 230 metrin osuus.

Viime vuoden alkupuolella puhuttiin siitä, kuinka kaupungin liikekeskustaa olisi tarkoitus kehittää seuraavien kolmen vuoden aikana. Alisenkadun varrella oli tarkoitus korostaa kahta aluetta: Säästöpankin edustaa sekä keskustan apteekista torille päin jatkuvaa aluetta. Alisenkadun kunnostuksen alkuperäisissä suunnitelmissa uudistettu katu ulottuisi siis myös nykyisestä työmaasta korttelin verran itään eli Sepänkadulta Liljalaaksonkadulle asti. Keskustan kehittäminen ja sen elinvoiman lisääminen on myös kirjattu kaupungin strategiaan.

Kaupungin ensi vuoden budjetista päätetään vasta joulukuun valtuustossa, mutta esimerkiksi tekninen lautakunta on tänä syksynä äänestänyt siitä, jätetäänkö liikekeskustan elävöittämiseen ensi vuodelle varatut 800 000 euroa budjettiin vai ei. Tosin äänestettiinhän samaisessa lautakunnassa liikekeskustan elävöittämisrahoista jo tämän vuoden huhtikuussa, kun urakoitsijaa valittiin. Nyt käynnissä olevan urakan arvonlisäveroton hinta on 769 000 euroa.

Alisenkadun remontti saattaa hyvinkin puhuttaa poliitikkoja myös kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa joulukuisen budjettikäsittelyn yhteydessä. Remontti on nyt joka tapauksessa aloitettu, joten sitä olisi syytä myös jatkaa. Yhden korttelin kunnostettu osuus on yksinkertaisesti liian lyhyt houkutellakseen ihmisiä keskustaan.

Esimerkiksi vuoden 2018 Demokatukokeilu osoitti, että viihtyisämmässä tilassa ihmiset myös viipyvät pidempään ja tämä puolestaan kasvatti osan keskustaliikkeiden liikevaihtoa. Pääkirjaston remontti odottelee käynnistymistään ja sen takia myös suunniteltu Rauhanpuiston kunnostus viivästyy. Näistä tulee varmasti valmistuttuaan yksi keskustan vetonaula lisää.

Osa Alisenkadun Sepänkadun ja Liljalaaksonkadun välisen korttelin yrittäjistä on nyt huolissaan. Onko edessä se, että heidän katuosuuttaan ei alkuperäisten suunnitelmien mukaan kunnostettaisikaan? Jos uudistetulle kävelypainotteiselle kadulle tulee tapahtumia ja hyvää pöhinää, niin jäävätkö he sen tuomista euroista paitsi? Kaupungin suurimmat liikkeet löytyvät jo nyt Ketunkalliolta, joten poliitikkojen olisi syytä päättää, että annetaanko kaupungin keskustan siirtyä nykyistä idemmäksi, vai halutaanko myös varsinainen keskusta Alisellakadulla pitää elävänä.

Kunnostettu Kaupunginlahden ympäristö on noussut kesäisin sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden olohuoneeksi – kahden korttelin mitalta kunnostettu Alinenkatu pystyy varmasti samaan.

Katja Kaartinen