Uudenkaupungin Sanomat jututti paria liikunnallista miestä, jotka joku saattaa tuntea esimerkiksi salibandykentiltä. Jaakko Kantola on KaPa-65:n miehiä ja Juuso Sinervä on kantanut puolestaan USB:n värejä. Miehet eivät ole sen enempiä tuttuja keskenään, vaikka ”säbän” parissa ovat kasvot ehkä tulleetkin vastaan.
Mutta nyt ei puhuta salibandysta, vaan liikunnasta ja miesten harrastamista lajeista, joita kumpaisellakin riittää useampia.
Jaakko Kantola on varsin tuoreita uusikaupunkilaisia, sillä Raumalta lähtöisin oleva mies on Pyhärannan ja Turun kautta noin vuosi sitten muuttanut Uuteenkaupunkiin.
– Nyt olen asettunut tänne ainakin hetkeksi, Kantola kertoo.
Kantola harrastaa muun muassa frisbeegolfia ja juoksemista. Ykkösjuttu on kuitenkin kuntosaliharjoittelu.
– Nuorena kävin satunnaisesti salilla. Sitten kun pääsin intistä pois ja aloitin opiskelun, vaaka näytti 130 kiloa. Aloin miettiä, että olisi aika tehdä jotain. Otin yhteen kisoissakin käyneeseen kaveriin yhteyttä, josko hän tulisi kanssani salille. 2017 aloitin ja siitä on edetty pikkuhiljaa. Nyt paino on alimmillaan ollut 76 kilossa, Kantola toteaa.
Kantolaa houkuteltiin myös juoksemaan.
– Viime vuosi oli hyvinkin aktiivinen. Työkaveri heitti hullun idean, että lähdetään Vaarojen Maratonille Kolille. Alkulämmöksi juostiin Paavo Nurmi -maratonin puolikas. Juoksin ihan kylmiltään sen puolikkaan yli odotusten.
Jaakko Kantolan piti treenata ennen Kolia, mutta kylmiltään sinnekin lopulta mentiin.
– Työkaverilta loppui virta 18 kilsan kohdalla. Kroppa ei ottanut nestettä vastaan. Minä taistelin maaliin asti. Tuli hieno fiilis. Mutta ei enää ikinä… Paavo Nurmen puolikkaan voin vielä juosta, mutta se on sitten siinä.
Juuso Sinervä harrasti ennen salibandyuraa aktiivisesti uintia.
– Uin ykkösluokasta lähtien kymmenen vuotta kilpaa. Sen jälkeen se vähän jäi. Kaakelit eivät enää kiinnostaneet. Nyt olen pikkuhiljaa palannut altaaseen, ihan omaksi iloksi. Uinti on tosi hyvä liikuntamuoto. Kun tuo kahdesti operoitu polvikin on vähän vihoitellut, niin uinti sopii hyvin, Sinervä sanoo.
Mies harrastaa myös pyöräilyä.
– Sekin sopii polvelle. Ei tule mitään iskutusta. Pyöräily on viime aikoina ollut minun pääharrastus. Minulla on maantiepyörä, hiekkatiepyörä toisena ja on minulla maastopyöräkin. Niitä on jotenkin päässyt kertymään. Muutaman kaverin kanssa olemme käyneet muutamissa pyöräilytapahtumissa. Ei kilpailuja mutta sellaista itsensä yrittämistä. Turku Touring on aina elokuussa ja siellä porukalla ajetaan pari sataa kilometriä. Olen ollut siellä pari kertaa.
Vähän leppoisampaa liikuntaa ja yhdessäoloa Kantola löytää frisbeegolfista ja Sinervä puolestaa padelista.
– Frisbeegolf on minulle selllaista kivaa touhuamista kaverien kanssa. Kesällä se on hyvää vastapainoa muulle. Heiteltiin kolme neljä kertaa viikossa.
Sinervä kertoo alkaneensa käymään myös salilla.
– Hieman on tosin aikataulurajoitteita, kun meillä on kolme lasta. Yritän aina illemmalla sitten mennä, mutta aina ei ole energiaa lähteä. Kyllä tuo uinti ja pyöräily vievät melkein voiton. Pyöräily on minulle se ykkönen, arvottaa Sinervä
Kantola pistää taas kuntosalitreenit ykköseksi.
– Lisäksi valmennan C- ja E-ikäisiä tyttöjä salibandyssa. Kun näkee tyttöjen kehittyvän, se motivoi hirveästi.
Mikä on se juttu, joka saa liikkumaan?
– Tulee niin hyvä fiilis. Liikunnan jälkeen kaikki tuntuu paremmalta ja ruokakin maistuu, vastaa Jaakko Kantola.
– Liikunnan jälkeinen fiilis on se juttu. Liikunnan aikana ei aina ole niin kivaa. Ehkä liikuntaan jää vähän koukkuunkin jossain mielessä, lisää puolestaan Juuso Sinervä.
Miehet muistuttavat, että tärkeää on muistaa myös lepo. Eikä liikunta saa olla mitään pakkopullaa.
– Ei pidä haukata liian isoa palaa kerralla. Ja salilla olisi hyvä, jos olisi joku kaveri vähän katsomassa ja avustamassa alkuun, huomauttaa Kantola.
– Tärkeintä on vaan lähteä liikkeelle ja aloittaa jollakin itselleen mieluisalla lajilla, komppaa Sinervä.
Juuson ja Jaakon kalenterit alkavat olla aika täynnä, joten uusia harrastuksia ei oikein ohjelmaan mahdu.
– Pojan sählykerhoa käyn silloin tällöin vetämässä, mainitsee Juuso Sinervä.
– Käyn Olkiluodossa töissä ja työmatkaankin palaa aikaa, eli ei tuohon oikein lisää mahdu. Ainakin yhden päivän viikossa haluaisi vaan olla, Jaakko Kantola puolestaa miettii.
Nakottaisiko vielä kokeilla jotain muuta lajia?
– No jos vaikka tuota padelia, vastaa Kantola.
– Ei ehkä mitään uutta lajia, mutta joku triathlon-kisa voisi olla kokeilun arvoinen. Siinä yhdistyisivät uinti, pyöräily ja juoksu. Monta vuotta jo miettinyt, tunnustaa Sinervä.
Ari Anteroinen
