Suomen Pakolaisavulla on käynnissä valtakunnallinen Reilu työelämä -hanke, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä Suomessa tapahtuvaa työperäistä hyväksikäyttöä ja auttaa työperäisen hyväksikäytön uhreja tukipalveluihin pääsemisessä.
Hankkeen projektisuunnittelija Leila El Krekshi vieraili tällä viikolla Uudessakaupungissa kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Lea Myllymäen luona. He totesivat, että myös täällä sorretaan maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden oikeuksia.
– Paikalliset huijaustapaukset liittyvät siihen, etteivät ennen työsuhteen alkamista sovitut asiat pidäkään paikkansa. Tällaisia asioita voivat olla muun muassa palkkauksen suuruus, asumisolot, työvuorojen pituus tai ylityöstä saatava korvaus. Ongelmat liittyvät siis lähinnä yritysvastuuseen ja tapaukset keskittyvät marjanpoiminta- ja viljelyaloille sekä alihankintaketjuihin, Myllymäki ja El Krekshi kertovat.
Vakka-Suomen alueella asuu tällä hetkellä ihmiskaupan uhreiksi joutuneita henkilöitä.
– Heidän muuttonsa myötä kuntaan tulee ilmoitus ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä. Uhrien tilanne ja alkuhoito on selvitetty jo aiemmassa asuinpaikassa. Ihmiskaupan uhrien jälkihoito tehdään uudessa kotipaikassa, jos he sitä haluavat, Myllymäki lisää.
El Krekshin mukaan Suomessa työperäisen hyväksikäytön uhreiksi joutuvat useimmin esimerkiksi Afganistanin, Irakin, Venäjän ja Nepalin kansalaiset.
– Ihmisoikeuksia poljetaan esimerkiksi rakennus-, ravintola- ja siivousalalla. On kuitenkin muistettava, että yritykset ovat osa ongelmaa, mutta niiden avulla ongelmaa myös ratkaistaan. Työperäistä hyväksikäyttöä ehkäistään laaja-alaisessa yhteistyössä esimerkiksi yritysten, kolmannen sektorin ja viranomaisten kanssa, El Krekshi lisää.
Vieraskielisten osuus Uudenkaupungin asukkaista on tällä hetkellä 7,7 prosenttia. Yhteisen kielen puute on usein yksi ongelmien syy, koska se tuo mukanaan ongelmia työsopimuksen tulkintaan.
– Koska muuta vaihtoehtoa ei ole, joutuu työntekijä toisinaan suostumaan epämääräisiltä kuulostaviin sopimuksiin, El Krekshi huomauttaa.
Pakolaisavun järjestämissä tilaisuuksissa nostetaan esiin muun muassa työntekijöiden oikeudet, ammattiyhdistystoiminta, työpaikan vaikutus oleskelulupaan ja työperäisen hyväksikäytön uhrien tukipalvelumahdollisuudet. Maahanmuuttajat saavat El Krekshiltä ja hänen työpariltaan neuvontaa suomeksi, englanniksi, ranskaksi, espanjaksi, portugaliksi, arabiaksi, kurdiksi ja dariksi.
– Valitettavasti ympäri Suomea on ongelmia työelämässä. Keskitymme ennaltaehkäisyyn ja haluamme antaa tietoa etukäteen. Käymme esimerkiksi vastaanottokeskuksissa ja teemme yhteistyötä Aluehallintoviraston, Rikosuhrikeskuksen, ay-liittojen ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestöjen kanssa, El Krekshi kuvailee.
Jos epäilee jonkun joutuneen ihmiskaupan uhriksi, niin El Krekshi kannustaa ottamaan asiantuntijatahoihin yhteyttä. Itse ei kannata lähteä ongelmia ratkomaan, koska toimintaan liittyy usein rikoksia ja ne voivat vaarantaa myös ulkopuolisten turvallisuuden.
– Ihmiskauppaan liittyen voi tapahtua väkivaltaa tai uhkailua, joten ei kannata lähteä sooloilemaan. Usein selvitetyissä tapauksissa syytenimikkeinä voi olla esimerkiksi kiskonta, työsyrjintä tai ihmiskauppa, hän korostaa.
Työperäisen hyväksikäytön tunnusmerkkejä on useita, mutta niitä voi olla vaikea tunnistaa.
– Usein paperilla kaikki näyttää olevan kunnossa, mutta tarinasta alkaa löytyä aukkoja. Työntekijä voi kokea väkivaltaa tai sen uhkaa. Tällaisten asioiden selvittäminen kestää kauan ja sinä aikana uhri ei pääse elämässään eteenpäin. Tilanne on uhrille usein haastava myös henkisesti, El Krekshi lisää.