– Me pidämme aina yhteisen palaverin. Miehet hommaavat esiintyjät, ja me hoidamme tarjoilun, sanoo Kalannin Martta-yhdistyksen sihteeri Merja Airio .
Juhla alkoi Kalannin kirkossa, jossa juhlakansa osallistui afrikkalaiseen gospelmessuun. Yhdistetty sadonkorjuujuhla ja gospelmessu toivat kirkkoon väkeä kaikkiin vapaisiin penkkeihin.
– Gospelmessu osui sattumalta sadonkorjuujuhlan kanssa samalle päivälle, sanoo suntio Jari Tanner .
Messu alkoi juhlallisella ristisaatolla, jossa kannettiin sadonkorjuutuotteitten vakkaa. Messun lopuksi jaettiin ehtoollinen.
Liturgian toimitti Kalannin vs. kappalainen Aino Savolainen , jonka kaunista laulua oli ilo kuulla, kun hän kävi ”vuoropuhelua” kanttori Ari Stenmanin luotsaaman gospelbändin ja seurakunnan kanssa.
– Seurakuntalaisten osallistaminen on minulle tärkeää. Jumalanpalveluksissa ja seurakunnan toiminnassa on hyvä olla kaikenikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä. Ehtoollisella oli tänään lapsiakin avustamassa, kertoo Aino Savolainen.
Päivän evankeliumin luki Elise Heinonen . Tekstin pohjalta hän puhui anteeksi antamisesta.
– Päivän evankeliumi pysäyttää meidät pohtimaan elämämme kylvöä ja satoa anteeksiantamuksen ja lähimmäisenrakkauden peltosaralla, liitti Elise Heinonen puheensa taitavasti päivän sadonkorjuujuhlaan.
Juhlayleisö siirtyi kadun yli avaraan ja viihtyisään seurakuntakotiin, missä Kalannin Martat tarjosi ruispuuroa. Tervehdyssanat lausui Kalannin Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Päivi Tanner .
– Maa- ja kotitalousnaisille tärkeitä asioita ovat yhteisöllisyys, hyvinvointi, virkistäytyminen, kodin asiat ja luonto. Viime vuonna juhla jäi juhlimatta, mutta Martat ja Maamiesseura ovat taas yhdistäneet voimansa, ja pääsemme nauttimaan perinteestä. Meillä kaikilla on juuret maalla, muistutti Päivi Tanner.
Seurakuntakodilla juhlan taiteellisesta osuudesta vastasi Matti Mäntylä , jonka lauluja säesti kanttori Ari Stenman.
Sadonkorjuujuhlaan oli kutsuttu puhujaksi Jyrki Wallin . Hän on toiminnanjohtaja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa.
– Jyrkillä on yhä vahva side syntymäseudulleen, koska hänellä on maatila Alsilassa, sanoo juhlan juontanut Kalannin maamiesseuran puheenjohtaja Jari Nevavuori .
Juhlapuheessaan Jyrki Wallin toi monin tavoin esille maatalouden merkittävyyden Suomelle ja koko maailmalle:
– Välillä reippaan ristiriitaisenakin vellova ruokakeskustelu vakavoitui koronan vyöryessä, kun kohtasimme uutta ja arvaamatonta. Mielemme valtasi pelko ruoan riittävyydestä, vaikka omavaraisuusasteemme on sentään vielä yli 80 %:n. Puhe kääntyi pian huoltovarmuusvarastoihin. Huoltovarmuus-sana koki nopean renessanssin. Kulisseissa päättäjien ja viranomaisten keskuudessa jouduttiin myös pohtimaan skenaarioita, mitkä asiat voisivat laukaista epäjärjestystä ja mellakointia meillä Suomessakin. Ruoka tunnistettiin yhdeksi näistä.
– Tuntuu oudolta, että tarvitsimme tällaisen kriisin, jotta nyky-yhteiskunta päättäjineen ja kansalaisineen ymmärtää, että on asioita, jotka ovat tärkeämpiä kuin toiset. On asioita, joita ilman ei aidosti pärjää. Yksi niistä on ruoka, joka nojaa kotimaiseen, myös kalantilaiseen maatalouteen.
Aivan juhlapuheensa lopuksi Jyrki Wallin kertoi ihastuneensa Helsingin Sanomain viikolla julkaistuun pääkirjoitukseen. Kirjoituksen loppu kuului:
– Ilmastonmuutoksen myötä omavaraisuus on entistä tärkeämpää huoltovarmuudelle. Mikäli maailmaan iskevät katovuodet, on elintärkeää, että Suomen viljelijät pystyvät tuottamaan ruoan vähintään suomalaisille, mahdollisesti monille muillekin. Maanviljelystä tärkeämpää elinkeinoa ei ole.
Jussi Vaajasaari
