Yliselläkadulla sijaitseva Wahlbergin porvaristalo on puettu jälleen perinteiseen jouluasuunsa. Museon alakerrassa on esillä myös joulun viettoa lasten silmin tarkasteleva Odotusta ja iloa -joulunäyttely. Näyttelyyn on koottu lasten joulunvieton erityispiirteitä 1940–1990-luvuilta.
– Joulunäyttely on sama kuin viime vuonna. Silloin se ehti olla esillä vajaat kaksi viikkoa, ennen kuin koronarajoitukset sulkivat museon. Näyttely on tänä vuonna ensimmäistä päivää auki sunnuntaina, Uudenkaupungin museoamanuenssi Jonna Junkkila kertoo.
– Vaikka joulua on vietetty jo pitkään melko samanlaisen kaavan mukaan, ovat eri vuosikymmenet tuoneet oman mausteensa juhlaan. Näyttely houkuttelee kävijöitä muistelemaan omia lapsuuden joulujaan, Junkkila lisää.
Museon joulunäyttelyyn on osallistettu uusikaupunkilaisia. Useat kuntalaiset ovat antaneet näyttelyaineistoja lahjoituksina tai lainoina. Kuvista voi bongata tuttuja uusikaupunkilaisia, tosin hieman nykyistä nuorempana.
– 1940-luvulla kaupungissa elettiin pula-aikaa ja se näkyi joulussakin monin tavoin. Tavaroita säännösteltiin ja isiä ja veljiä kaivattiin rintamalta kotiin. Ikkunoissa oli pimennysverhot, eikä haudoille viety kynttilöitä, koska ei haluttu näyttää valoja vihollisen pommikoneille. Lasten takia juhla yritettiin silti erottaa arjesta. Lahjat tehtiin kierrätystarvikkeista ja kuusi koristeltiin kreppipaperein. Ruokatarjoilu säästettiin korttiannoksista etukäteen, Junkkila kertoo.
Säännöstely jatkui vielä 1950-luvun alkupuolella. Joululahjat olivat useimmiten käytännön tavaraa, kuten vaatteita, kirjoja tai hedelmiä. Lahjat toi tummanpuhuva pelottava pukki.
– Jostain syystä perheen isällä meni joulupukin käynnin aikana aina tavallista pidempään ulkona hevosta hoitaessa. Isä jäi harmittavan usein paitsi pukin vierailusta, Junkkila lisää.
1950-luvun loppupuolella ruoka-aineet vapautuivat säännöstelystä ja jouluksi lapset saivat aiempaa laajemmat herkkuvalikoimat. Joulupukki toi yhä käyttötavaroita, mutta isojen kaupunkien sukulaisilta saattoi tulla hienoja leluja tai omenoita.
1960-luvulla alkoi taloudellinen nousukausi ja kaupungin lapsilla alkoi näkyä jo hieman nykyaikaisempia leluja. Uutuusleluja olivat Legot ja Barbiet sekä paristokäyttöiset lelut. Junkkilan mukaan tällä vuosikymmenellä suomalaiseen jouluun alkoi ensimmäisen kerran tulla punaisen ja vihreän sävyjä aiempien perinteisten pellavaisten sävyjen rinnalle.
– Saipa joku rikkaamman perheen lapsi joululahjaksi jopa kauko-ohjattavan lelunkin, Junkkila sanoo.
Joulu kansainvälistyi 1970-luvulla. Silloin jouluksi tuotiin herkkuja, koristeita ja lahjoja ulkomailta. Joululahjaksi annettiin usein konvehtirasioita tai koko perheen pelejä.
– Lasten leikit ovat olennainen osa joulua. Kotimaisista peleistä suurimman kysynnän aiheutti sai Kimble-lautapeli, mutta myös korona, labyrinttipeli ja palapelit olivat myös monien suosiossa, Junkkila listaa.
1980-luku näkyi lisääntyneenä jouluvarusteluna ja näyttävämpinä koristeluina. Ideat koristeluun saatettiin napata televisio-ohjelmista, kuten Dallasista tai Dynastiasta.
– 1990-luvulla lama-aika hillitsi jälleen joulun tavarapaljoutta. Paketteihin käärittiin kirjoja, leluja ja kodinkoneita sekä vuosikymmenen loppua kohden erityisesti cd-levyjä ja tietokonepelejä. Monien muistamat My little pony -hevoset, Baby Born -nuket sekä Turtles- ja Teletappi-hahmot nousivat suosioon. Vuonna 1991 esitettiin ensimmäistä kertaa televisiossa yhä jouluisin tuleva Joulupukin kuuma linja, Junkkila summaa.
Fakta
Museon joulunajan aukiolo
Jouluun pääsee virittäytymään myös erityisopastuksella lauantaina 18.12.2021 klo 11.15.
Puoli tuntia kestävällä opastuksella kuullaan, miten joulua vietettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen porvariskodissa.
Uudenkaupungin museon joulu avataan yleisölle sunnuntaina 28.11.2021 klo 12–16.
Wahlbergin talon joulu on avoinna lisäksi 30.11.2021–7.1.2022 välisenä aikana tiistaista lauantaihin klo 12–15.
Museo on suljettu 24.–26.12. ja 1.1..