Varsinais-Suomen kunnissa tehtiin syyskuussa päihdetilannekysely ja kyselyyn vastasi 315 uusikaupunkilaista. Kyselyn mukaan uusikaupunkilaiset haluaisivat, että esimerkiksi julkisilla paikoilla juopotteluun puututtaisiin aiempaa enemmän.
He myös toivoivat, että markettien, kirjaston ja ravintoloiden oven edessä tupakointiin puututtaisiin nykyistä herkemmin.
– Uusikaupunkilaiset vastasivat kyselyyn Varsinais-Suomen kunnista toiseksi eniten, vain turkulaiset olivat meitä aktiivisempia vastaajia. Yhteensä kyselyyn tuli 3 625 vastausta. Tyypillinen vastaaja oli 31–45-vuotias nainen, Uudenkaupungin ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Taru Joutsa-Huutola kertoo.
Kyselyn mukaan Uudessakaupungissa käytetään alkoholia, nuuskaa ja tupakkaa vähemmän kuin maakunnassa keskimäärin. Asukasmäärään nähden vastauksia tuli melko vähän, vastaajina oli vain noin kaksi prosenttia uusikaupunkilaisista, mutta Joutsa-Huutolan mukaan niistäkin voi muodostaa jo jonkinlaista kokonaiskuvaa.
– Suurimmalla osalla täällä menee hyvin ja pääosin ihmiset elävät ilman päihteitä tai käyttävät niitä kohtuudella. Alaikäisten kannabiksen ja huumausaineiden käyttö vaikuttaisi kuitenkin olevan täällä yleisempää kuin muualla Varsinais-Suomessa. Tämä tieto ei toisaalta tullut yllätyksenä, koska saman suuntaista viestiä olimme saaneet jo aiemmin, hän lisää.
Tupakan savulle altistuu omassa arjessaan joka kolmas vastaajista. Suurimmaksi altistuspaikaksi kerrottiin kauppojen ja ravintoloiden edustat, mutta myös koulujen pihat. Alaikäisten tupakointi on tutkimusten mukaan laskussa, mutta sähkötupakan käyttö on puolestaan nousussa.
– Vastaajista 71 prosenttia ei ole nähnyt huumeiden käyttöä julkisella paikalla, mutta toisaalta 20 prosenttia on nähnyt ja loput eivät osanneet sanoa. Se, ovatko nämä prosentit suuria vai pieniä, riippuu siitä, miten päin asian ajattelee. Joka tapauksessa jokainen huumeidenkäyttötapaus on liikaa, Joutsa-Huutola summaa.
Vastauksista selvisi myös, että Uudessakaupungissa havaitaan muuta Varsinais-Suomea useammin huumausaineiden välittämistä alaikäisille.
Liki puolet uusikaupunkilaisista vastaajista haluaisi rajoittaa alkoholin käyttöä nykyistä enemmän puistoissa, uimarannoilla ja keskusta-alueella. Useampi kuin joka kolmas vastaaja oli sitä mieltä, että täällä suhtaudutaan liian vapaasti humalahakuiseen juomiseen. Kuitenkin yli 60 prosenttia vastaajista totesi, etteivät he ole pelänneet viimeisen vuoden aikana julkisella paikalla kohtaamiaan päihtyneitä henkilöitä.
– Vastauksissa nostettiin esille erityisesti Rauhanpuistossa tapahtuva alkoholin käyttö. Yli puolet oli myös sitä mieltä, että alkoholin humaltuneille myyntiin tulisi kaupoissa puuttua nykyistä tiukemmin. Omasta ja läheisten päihteiden käytöstä on huolissaan vain muutama vastaaja, Joutsa-Huutola lisää.
Uusikaupunkilaisvastaajien mielestä kaupunkilaiset pelaavat liikaa rahapelejä ja kyselyn mukaan vaikuttaisi siltä, että täällä rahapelejä pelataankin enemmän kuin muualla Varsinais-Suomessa. Se, mitä rahapeliä kyselyssä tarkoitetaan, ei selviä. Kyseessä voi siis olla esimerkiksi lottoaminen, arpojen ostaminen tai markettien aulassa olevien pelikoneiden pelaaminen.
– Kyselyllä etsittiin myös kehittämisehdotuksia ja ideoita kuntien ehkäisevään päihdetyöhön. Vastaajat halusivat, että lapsia ja nuoria tuettaisiin nykyistä enemmän. Myös poliisin näkyvyyttä kaupungissa tulisi lisätä. Vastaajat olivat myös huolissaan nuorten lisääntyneestä energiajuomien käytöstä, Joutsa-Huutola listaa.
Kyselyssä selvitettiin myös sitä, että saako vastaajan mielestä tupakoinnin tai nuuskan käytön lopettamiseen tai päihdehoidosta helposti tietoa kaupungissa. Yli 60 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa tai ei tiennyt, mitä kautta apua lähtisi hakemaan.
– Kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelut tai ehkäisevä päihdetyö eivät siis ole tuttuja. Ehkäisevää päihdetyötä on tehty kaupungissa tavoitteellisesti vasta alle kahden vuoden ajan, mutta sitä ennen oli useiden vuosien mittainen tauko. On kuitenkin huomion arvoista, ettei mielenterveys- ja päihdeyksikön palveluita tunneta, Joutsa-Huutola sanoo.
– Meillä on olemassa matalan kynnyksen paikka, josta saa apua aina, kun sitä tarvitsee. Tosin itse ehkäisevä päihdetyö tulee muuttumaan uusien hyvinvointialueiden myötä. Sitä emme vielä tiedä, mitä kaikkea se tuo tullessaan, mutta muutos on luultavasti hyvään suuntaan, hän lisää.
Fakta
Päihdetilannekysely
Varsinais-Suomen kunnat selvittivät asukkaiden tietämystä ja mielipiteitä alueen päihdetilanteesta.
Kysely tehtiin ensimmäistä kertaa maakunnan laajuisena.
Kyselyllä selvitettiin asukkaiden alkoholiin, tupakkatuotteisiin ja huumeisiin liittyviä näkemyksiä.
Erityisesti kyselyssä tiedusteltiin havaintoja alaikäisten päihteidenkäytöstä ja päihdetilanteesta yleisesti.
Päihdetilannekysely olitarkoitettu kaikille ja kaikenikäisille asukkaille.
Kyselyn avulla asukkaat pääsivät esittämään ajatuksiaan ja toivomuksiaan esimerkiksi päihdehaittojen vähentämiseen tähtäävistä keinoista.
Kyselyllä selvitettiin, millaiset asiat olisivat asukkaiden mielestä kaikkein tärkeimpiä toiminnankohteita.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään alueen kuntien ja tulevan hyvinvointialueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä ja päihdetyössä.
