Petolinnuista punarintoihin – Kunnioita lintujen pesimärauhaa

0
Tämän pöntön alla pesi punarinta, Juhani Alkio esittelee Esa-Pekka Avelalle.

Linnutkin tarvitsevat kotirauhansa. Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistys julistikin lauantaina Vallimäellä linnuille pesimärauhan. Pesintä kun alkaa varhain keväällä ja jo nyt linnut hakevat kumppaniaan.

Yhdistyksen kokouksessa esitelmöinyt metsänhoitaja Hannu Lehtoranta muistuttaa etenkin petolintujen pesien suojelusta.

– Tieto näistä pesistä on tavallisesti maanomistajalla. Onkin mahdollista miettiä eri keinoja, joilla pesiä voidaan suojella metsätöiden yhteydessä, Lehtoranta sanoo.

Keinoja ovat esimerkiksi hakkuurajaukset ja säästöpuiden jättäminen ryhmiin. Hakkuut pitäisi ajoittaa siihen aikaan, jolloin haittaa pesinnöille ei ole. Myös tekopökkelöitä on kokeiltu.

– Maanomistajia kannustetaan suojeluun Metka-kannustusjärjestelmän kautta, jossa petolintujen pesiä sovitaan suojeltaviksi ainakin kymmenen vuoden ajan. Maanomistaja saa tukea tältä ajalta, Lehtoranta sanoo.

Myös Luomus-hankkeen kautta on mahdollista sopia puiden jättämisestä hakkuiden ulkopuolelle. Maanomistajia pyritään muillakin tavoin ohjeistamaan suojelukysymyksissä.

Metsään.fi-järjestelmässä näkyvät ne pesät, joissa lintuja on rengastettu viimeisen viiden vuoden aikana. Tästä lähtee myös metsänkäyttöilmoitus.

– Ongelmia lintujen pesinnälle aiheuttavat kesähakkuut, maanmuokkaus sekä kulotus ja taimikonhoito, joita tehdään lumettomana aikana. Lehtoranta luettelee.

Uuden metsälain myötä suojeluun on mahdollista panostaa aiempaa enemmän. Myös metsien sertifiointi on entistä keskeisempää.

Lehtoranta muistuttaa, että vääränlaisista hakkuista kärsivät muutkin, kuten maassa pesivät kanalinnut ja liito-orava.

Rauno Laine

Hämärän henki

Myös pienemmät linnut tarvitsevat oman pesimärauhansa, kuten meille monille tuttu terhakka punarinta. Tästä kirjan kirjoittanut porilainen Esa-Pekka Avela tuntee linnun erittäin hyvin.

Ympäristöyhdistyksen kokouksessa pidetty esitelmä toi paljon mielenkiintoista tietoa tästä metsien visertäjästä. Avela kutsuukin punarintaa ”hämärän hengeksi”.

– Se aloittaa laulunsa jo ennen auringonnousua ja laulaa myös illan hämärässä. Laulajana punarinta on monitaituri ja samanlaista kirkasta viserrystä ei ole, Avela kertoo.

Lintuna punarinta on pyöreähahmoinen lyhytsiipinen lintu. Mikään kiituri se ei ole, hyvä jos ilmalennossa saavuttaa kolmenkympin nopeuden. Maassa sen näkee useimmiten pomppimassa eteenpäin muuhun vartaloon verrattuine pitkine jalkoineen.

– Meillä punarinta on tuttu. Mutta muualla Euroopassa sikäläiset punarinnat voivat näyttää kovastikin erilaisilta. Puhumattakaan pohjoisafrikkalaisista tai itäisistä punarinnoista. Sillä on useita eri alalajeja ja värimuunnoksia. Suomessakin on joskus tavattu oudon värisiä punarintoja, Avela kertoo.

Meillä punarinta on metsien lintu. Se suosii etenkin kuusikoita tai kuusivaltaisia metsiä. Pesänsä se tekee maahan, saattaapa kovertaa sen vaikka tien hiekkapenkkaan.

– Punarinta on yksi epäsosiaalisimmista linnuista, joita tiedän. Se ei suvaitse muita reviirillään. Pesäpaikan etsii ja pesänkin rakentaa naaras. Pesä vuorataan sammaleilla ja munia sinne ilmestyy tavallisesti yksi vuorokaudessa, Avela kertoo.

Juhani Alkiolla oli mielenkiintoinen havainto punarinnan pesinnästä.

– Meille oli jäänyt maahan makaamaan puolittain lahonnut linnunpönttö. Sen alle oli punarinta tehnyt pesänsä, hän kertoi.

Haudonta kestää parisen viikkoa. Kun poikaset lähtevät maailmalle koiraskin saa osallistua niiden ruokintaan, niin kauan kunnes ne pärjäävät omillaan. Monille ovatkin tuttuja jossain pensaiden alla pomppivat nuoret, vielä ruskeat punarintanuorukaiset.

Mikään pitkäikäinen ei punarinta ole, kyse on tavallisesti muutamista vuosista. Vaarana ovat haukat ja maapedot. Se saattaa tarjota pesän käenpoikasellekin. Punarintaa voi auttaa pesinnässä pöntötyksellä.

Leutojen talvien ansiosta punarintoja saattaa tavata pihoilla ja puutarhoissa sekä lintujen ruokinnoilla. Pääasiassa ne muuttavat pois meiltä kuitenkin syys-lokakuussa. Tällöin saattaa ulkosaaristossakin tavata satoja punarintoja.

Edellä mainitut tilaisuudet liittyivät Uudenkaupungin rauhan juhlavuoden tapahtumiin.

Rauno Laine

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here