Kansankielisiä nimityksiä tämä näyttävä lintu on saanut useita, joista monet liittyvät sen ulkonäköön tai ruokailutapoihin: tukkalintu, korvarastas, tupsuhyyppä, kirjosiipi sekä pihlajalintu ja pihlajakukko.
Englanninkielinen nimitys waxwing eli vahasiipi taas viittaa tilhen erikoisiin vahamaisiin ulokkeisiin siipien kyynärsulkien kärjissä, ne kun ovat tuoneet ihmisten mieleen punaiset sinettivahapisarat.
Vaelluksella olevien lintujen saapumisen huomaa, sillä ne liikkuvat rohkeasti kaupunkialueillakin ruokailemassa. Vaeltavien tilhien suojautumisstrategia pedoilta on liikkuminen suuressa tiiviissä parvessa, josta saalistajien on vaikeampi napata yksittäistä uhria.
Tilhen töyhtöpäinen, mustanaamioinen hahmo on helppo tunnistaa ja vaimeana helisevät ‘sirr’-huudahdukset helpottavat tunnistamista entisestään.
Vastoin yleistä uskomusta tilhet eivät humallu kovinkaan herkästi käyneistä marjoista, sillä niiden aineenvaihdunta on sopeutunut polttamaan alkoholia tehokkaasti.
Humalainen vaikutelma syntyy ennemmin lintujen eloisasta ja äänekkäästä parveilusta sekä nopeista pyrähtelyistä, joiden seurauksena osa linnuista törmäilee rakennetussa ympäristössä herkästi ikkunoihin.
Lintumaailmassa tilhet ovat vaelluslintuja, eli jotain paikkalintujen ja muuttolintujen väliltä. Syksyllä linnut kerääntyvät parviksi ja liikkuvat ravinnon perässä pohjoisesta etelämmäksi. Pihlajanmarjojen lisäksi ne syövät myös muita metsämarjoja sekä omenoita.
Hyvinä satovuosina tilhet eivät välttämättä vaella kovinkaan kauaksi, vaan talvehtivat marjoja syöden Etelä-Suomessa. Jos taas ruoka uhkaa loppua heikompina satovuosina kesken talven, linnut voivat matkata Välimerelle ja Kaukasukselle asti.
Kesäksi tilhien talviparvet hajoavat ja linnut viettävät paljon piilottelevampaa elämää. Suomessa ne pesivät Lapin ja Kainuun havumetsissä.
Pariskunta rakentaa pesänsä useimmiten tuuheaoksaiseen kuuseen tai mäntyyn, muutaman metrin korkeudelle lähelle runkoa. Ennen marjasadon kypsymistä linnut syövät hyönteisravintoa ja siemeniä.
Tilhi on varsinainen pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöykkeen valtias. Sitä esiintyy koko alueella aina Skandinaviasta Siperian kautta Pohjois-Amerikan Alaskan ja itäisen Kanadan havumetsiin asti.
Tilhen kanssa saman elintavan ja osittain samoja elinympäristöjä jakaa kaksi muutakin lähilajia: amerikantilhi ja japanintilhi. Amerikantilhen pesimisalue ulottuu tilhen pesimisalueita etelämmäksi ja lännemmäksi, mutta talvisilla marjavaelluksilla linnut voivat toisinaan esiintyä myös yhteisparvissa. Japanintilhi taas elää nimensä mukaisesti Itä-Aasiassa.
Lily Laine